Nokialta irtisanottujen työllistäminen…

 

Wikimploi Suomi – uudet sivut

Wikimploi English – new pages

    →

Lataa tästä PDF Wikimploi-hankkeesta v. 1.7, jossa 1-2 milj. eurolla toteutetaan Helsingin Ruoholahteen 200-300 entiselle nokialaisille ja korkeasti koulutetulle uutta työtä luova kestävä projekti. Wikimploi on helppo perustaa myös Espooseen, Tampereelle, Saloon, Ouluun, Turkuun ja Jyväskylään. Kvantti on Wikimploin Helsinkiin ehdotettu hanke.

Wikimploi-työllistämismallille on yhä lisääntyvä tarve:

    →

Positiiviset pääsäännöt, jotka ohjaavat nokialaisia

Seuraavat pääsäännöt koskevat nokialaisia silloin, kun olosuhteet ovat riittävän hyvät, mutta haastavat. Tällöin vision, johtamisen ja tiimivalintojen on oltava maailmanluokkaa, sillä nokialaiset ovat kouliintuneet tunnistamaan viat, puutteet ja hölmöilyn tilanteessa, jossa ne ovat itseaiheutettuja, ja ne voitaisiin korjata.

  • nokialaiset kannattaa työllistää kaikkein haasteellisimmilla vaatimuksilla
  • nokialaiset typertyvät triviaalien tehtävien parissa
  • nokialaiset taantuvat epäpätevässä johdossa
  • nokialaiset pystyvät parhaaseen suoritukseen kokonaisuuksia rakennettaessa
  • nokialaiset pystyvät ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia
  • nokialaiset osaavat toteuttaa systeemisiä ratkaisuja ja niiden osajoukkoja
  • nokialaisen hyötysuhde paranee, kun vapautta lisätään
  • nokialainen pystyy monipuolistumaan tehtäviensä tasalle hyvässä ohjauksessa
  • organisaation on oltava sisäistä hajaannusta ja haitallista kilpailua välttävä. Luova organisaatio toteuttaa äärimmäisen korkean systeemisyyden ja järjestyksen ratkaisuja uudella tavalla. Luovaa organisaatiota johdetaan edestä ja esimerkillä (ks. PDF Luova organisaatio, kuvaus, painopisteet ja vaatimukset)

Nokialaiset ovat verraton muutoksentekijä suomalaisen ja globaalin uuden työn luomisessa. He eivät kuitenkaan työllisty eivätkä etenkään motivoidu kevyillä työllistämiskonsteilla. Tässä artikkelissa koetetaan valmistella nokialaisten hyveiden paluuta tulevaisuuden työtehtäviin. Paikoin masentavakin analyysi on käännettävissä eduksi nopeastikin.

Mitä muuta on kadonnut kuin Nokian työpaikat?

Vuodesta 2009 alkaen Nokialta on poistunut noin 10000 henkilöä ja seurausvaikutuksena on hävinnyt noin 10000 muuta työpaikkaa. Laskennallisesti yhteiskunnan vuotuisesta kierrosta on poistunut noin 1 miljardin palkat, eli ostovoima ja verotuotto, pääosin jopa pysyvästi.

Nokialaisten ja muiden suomalaisten työllistämisessä on kyse on 10-20 miljardin vuotuisten palkkojen, verotuottojen ja niitä vastaavien mielekkäiden työtehtävien luomisesta. Siihen tarvitaan joko ihme tai käänteentekevän uudistuksen aiheuttama abstraktiomuutos. Tämä on artikkeli jälkimmäisestä.

___.___

Taustoitusta

Nokialaisilla on joitain erityispiirteitä, joiden vuoksi heidän uudelleen työllistymistä on järjesteltävä huolellisesti. Kun heistä saadaan esille kaikki parhaat piirteet, onnistuu työllistyminen kestävällä tavalla.

Mitkä ovat Nokialta irtisanottujen mahdollisuudet työllistyä?

Nokian irtisanomisten syy on ollut heikosti hoidettu liiketoiminta, jonka pääsyinä ovat liiketoiminnan kaventaminen media-, teknologia- ja Internet-toimialasta pelkäksi sopimusvalmistajaksi, henkilöstön ryhdittömyys korjata tilanne silloin kun se vielä oli mahdollista, ja osaamaton johtaminen. Myös työntekijät ovat olleet keskeisesti ajamassa Nokiaa nykytilaansa. Heidän vaikutustaan voidaan arvioida profiloimalla nokialaisia, entisiä ja nykyisiä.

Entisten nokialaisten työhön sijoittumisessa ja kouluttamisessa on arvioitava heidän asemaansa henkilökohtaisessa ja inhimillisessä kontekstissa. Alla olevan kaavion mukaan on helpompi tarkastella omaa asemaa suhteessa ikään, elämänvaiheeseen ja työpanokseen. Voi olla, että monella nokialaisella on liian suuri potentiaali hukan ja haitan sekä työkyvyttömyyden mahdollisuuteen.

Kaavio Ihmisen elinaikainen työpanos. Jokaisella ihmisellä on oma persoonallinen profiili työpanokselleen koko elinajastaan. Kaaviossa on keskimääräisen miehen työprofiili: suuri osa nuoruudesta käytetään kouluttautumiseen, keski-ikä kuluu osallistumisessa yhteisöllisten yhteisten toimien ylläpidossa, vanhuus on avuttomuuden, työkyvyttömyyden ja osin taidetyön värittämää. Erilaisia työprofiileja voi olla mm. seuraavasti: 1) Leonardo: työprofiili tasan vihreän ja oranssin viivan välissä, 2) 60-vuotias mies, profiili tasan pystysuora harmaa viiva kohdalla 3/4 elämästä, hukka, haitta ja ylläpito yhdistyvät lannoitetehtaan kirjanpitäjänä, taideosuus kertyi vaatimattomasta golfin peluusta, 3) normaalin teollisuustyöntekijän profiili on diagonaali vasemmalta ylhäältä oikealle alas.

Nokialaisten ammatillisessa profiilissa on monta yhteistä piirrettä, jotka kaikki eivät ole myönteisiä. Ohessa listaa:

  • nokialaiset ovat aina olleet johdettavia, he eivät ole itsenäisiä. Tämä on aivan tavallista, sillä noin 90 % ihmisistä haluaa olla johdettavana (+)()
  • johdettavana oleminen on myös taitolaji, etenkin luovalle henkilölle alistua keskinkertaisuuden johdettavaksi on lähes mahdotonta (+)
  • nokialaisista vain harva on huippu tai yli keskinkertaisen taitotason. Valtaosa nokialaisista on ammatillisesti keskinkertaisia (vrt. esim. Apple, Google, Samsung…). Keskinkertaisuudessa ei ole mitään pahaa, ellei pyri väärin keinoin huippujen joukkoon ()
  • nokialainen ei tunne vastuuta tilanteessa, jossa visio, strategia ja johtaminen ovat huonoa tai kelvotonta. Nokian visiot ja strategiat v. 2004-2012 eivät kohdanneet henkilökunnan taholta mitään ammatillista kehittämistä tai korjaamista ()
  • nokialainen osallistuu mielellään strategian detaljitason täydentämiseen ja hiomiseen sen puolen vuoden aikana, jona strategiaa valmistellaan (+)
  • kahteen edelliseen kohtaan liittyen: nokialaiset nupisevat ja narisevat kahvipöydissä ja off-record heikosta johtamisesta ja strategiasta, eli ns. miehistötason nupinaa esiintyy paljon ()
  • nokialaiset ovat niin älykkäitä, että jokainen käyttäytyy ajatuksissaan ja off-record -puheissaan kuin executive. Tämä mini-executive -käyttäytyminen osoittaa osittaista tilanteen tunnistamista ja vastuuta yhtiöstä, mutta se ei johda toimintaan (+)()
  • nokialaisilla on edelleen aktiivinen, positiivinen ja synerginen toimintatapa, sisäinen sivistys ja yhteisyyden tuntemus (+)
  • nokialainen osaa yleensä pudota tassuilleen ja koota itsensä suuren takaiskunkin jälkeen, sillä strategioiden ja organisaatioiden muututtua jokainen on joutunut tähän useita kertoja (+)
  • nokialaisen työpäivä on tehollisesti vain kolmen (3) tunnin pituinen. Tähän ylellisyyteen on totuttu silloin, kun yhtiö oli tuottoisa. Tästä tottumuksesta ei pääse eroon ()
  • hätä- ja pakkotilanteessa nokialainen ei tee talkootyötä yhtiön eteen iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja loma-aikana. Nokialainen ei pysty normaaliin 70 tunnin työviikkoon kuten maanviljelijät ja pienyrittäjät ()
  • pääosalla nokialaisia on kapea ja vanha mutta vaikeasti päivitettävissä oleva koulutus seuraavien kymmenen vuoden tarpeisiin. Toimialaa vaihtaessaan nokialainen siirtyy arkiajattelijan ammatilliselle tasolle ()
  • muuntokoulutuksessa nokialaisia haittaa vanha koulutus, sen tuoma kapea-alaisuus ja yhtiössä jalostunut ylellisyys nauttia rajallisen taidon ja ymmärryksen hyväksynnästä ()
  • nokialainen tarvitsee lähes aina lähisuhteisen rekrytoijan ja esimiehen, eli tutun henkilön, joka palkkaa hänet osaamattomuudesta huolimatta ()
  • nokialainen on tottunut nimityspolitiikassa siihen, että heikko, kapea-alainen ja kiitollisuudenvelkainen henkilö palkataan mieluummin kuin näkemyksellinen, laaja-alainen ja itsenäinen. Tämä on vaikuttanut nokialaisen psyykeen niin voimakkaasti, että heillä on valmiiksi luuserin mentaliteetti ()
  • nokialainen on tottunut valtavaan organisaatiokoneistoon ja matriisiorganisaatioon, jossa työnjako suosii vastuuttomuutta ()
  • matriisiorganisaation edut on menetetty jo vuonna 2006. Nykyinen matriisi kadottaa johtajuuden, työntekijän tulosvastuun ja sitoutumisen, poistaa vaikutusmahdollisuuden ja kasvattaa kuollutta painoa organisaatiossa ()
  • jokainen nokialainen haluaa olla itsenäinen eli oman työnsä johtaja (+)
  • oman työitsenäisyyden tavoite ylittää yhtiön menestyksen ()
  • nokialainen on joko niin älykäs tai työssään kouliintunut, että hän ei pyri tekemään nykyistä työtään kiitettävästi, vaan hän panostaa etenemiseen ja seuraavaan positioon (+)()
  • nokialainen ajattelee, että hänen pitäisi olla esimiehensä asemassa (+)
  • nokialaisen sovittaminen ja muuntokoulutus uusin työtehtäviin vaatii yhtä suuren ponnistuksen kuin itse Nokiankin muuttaminen itsenäiseksi ja menestykselliseksi (+)()
  • nokialaisen kielitaito on huono, joka yhdistyessään vajaisiin vuorovaikutustaitoihin amputoi yli 50 % työntekijän panoksesta pois. Supliikki lingvisti voisi olla asiasisältöä tuntemattomana kävelevä katastrofi, eli kielitaito on aina ongelma ()
  • viime vuosien 2008-2012 tilanne Nokiassa on vaikuttanut henkilöstöön ja irtisanottuihin vahingollisesti mm. siten, että oma etu voi korostua uudessa työpaikassa henkilökohtaisten kompensaatio- ja omanvoitontavoitteiden vuoksi, uuden oppiminen on työlästä tai mahdotonta, alistumiskulttuuri ei tue työllistymistä pieniin tai omiin yrityksiin. Vuosien 2008-2012 tilanne Nokiassa on ollut traumaattista yli 70 %:lle nokialaisia (+)()
  • nokialainen provosoituu haasteiden edessä kovaan työhön ja parhaan laadun tuottamiseen. Mutta, siihen tarvitaan elinkelpoinen visio, dynaaminen strategia ja uskottavat johtajat (+).

Lyhyt listaus nokialaisten ominaislaadusta, nykyisten ja irtisanottujen, paljastaa, että heidän työkykyprofiilinsa on huono. Tässä piilee kuitenkin myönteinen voimavara, jos monta yhtäaikaista asiaa hoidetaan kuntoon. Kyse on erittäin monimutkaisesta ja kriittisestä toimenpidekokonaisuudesta, jossa nokialaiset ovat aikanaan olleet maailman parhaita. Nyt heille on annettava tilaisuus olla mukana järjestämässä uutta työtä Suomeen ja ulkomaille.

Nokialaisten työkykyprofiilin heikkous on helposti ymmärrettävissä muutamilla esimerkeillä: 1) sitä työtä, johon he ovat koulutuksensa saaneet, ei ole enää riittävästi, 2) nokialaiset ovat aina tehneet kapean ja suppean osan kokonaisuudesta, jolloin heillä ei ole sivistystä ketterään ja dynaamiseen yrittäjyyteen, 3) suurella osalla nokialaisia  on traumaattinen työhistoria ja 4) liian moni nokialaisista tarvitsee ympärilleen holhoavan, tehottomuudessa vellovan ja vastuuta pakenevan matriisiorganisaation. Nämä ja loputkin profiilin kohdat on käännettävä eduksi, mikä onnistuu parhaiten mullistamalla kaikki toimintatavat.

Työkykyprofiilista huolimatta nokialaiset voivat olla mukana muuttamassa tulevaisuuden työn luonnetta ja sisältöä. Monen nokialaisen taidot on herätettävä henkiin ja uuden innostuksen on saatava sijaa. Ennen sitä menetelmäksi on otettava Disruptive innovation -metodi, suomeksi ehkä ”käänteentekevä uudistus”, jossa lähes jokainen osa työtä ja sen organisointia mullistetaan. Tässä nokialaiset ovat parhaimmillaan, etenkin nyt, kun sitä ei saanut toteuttaa Nokiassa. Apple ja Google ovat tehneet omat käänteentekevät muutoksensa mediassa, teknologiassa ja Internetissä, jossa juuri Nokia kuristui klassisesti.

Mitä Nokialta irtisanotut voivat tehdä?

Uutta työtä syntyy vanhoille ja uusille toimialoille, Suomeen ja ulkomaille. Tämä on mielestäni avainlause uudelle työllisyys- ja koulutuspolitiikalle. Uutta työtä pitää yhtä aikaa sekä tutkia, kehittää, prototypoida, strukturoida, valmistella että alkaa tehdä. Koulutus on tässä keskeinen resurssi. Nokia-yhtiön Bridge-ohjelma on esimerkki hoitaa työllistymistä tämän hetken vaatimuksilla. Bridge tarjoaa sen kaltaisen työn tukemista, jota nokialaiset tekivät Nokiassa, joka poistuu tai on jo poistunut Suomesta. Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan on hoitanut työn kanavointia ja työn tukemista perinteisin keinoin. Tehokkaan työllistämisen organisoinnissa olemme siis suurten muutosten edessä. Tarvitsemme uuden kaltaista työtä, uusia tapoja tukea työllistymistä, uusia ideoita ja uusia henkilöitä strukturoimaan työtä ja mikä tärkeintä, nopeutta ja ketteryyttä välittömään siirtymiseen uusiin työolosuhteisiin ja -ympäristöön heti seuraavana päivänä, kun entinen työ loppui.

Mitä on uusi työ? Kaikilla aloilla tapahtuu ns. abstraktiomuutos eli työ muuttaa luonnettaan, sisältöään, tavoitettaan ja tulostaan. Samoin yhtiöt joutuvat muuttamaan liiketoimintansa mallia joko evolutiivisesti tai radikaalisti toisille aloille. Jotkut työt päättyvät ikuisiksi ajoiksi, jotkut yhtiöt eivät enää koskaan toimi. Kirjapainoalan käsinlatoja on kadonnut kuten pääosin Encyclopedia Britannicakin. Autotehtaat ovat evolutiivisen kehityksen tiellä, jossa teknologinen kehitys ja ulkoisen muotoilun seikat yhdistettynä brändiajatteluun ovat vallalla. Radikaalia laajentumista ja muuttumista on noudattanut Apple, joka toimii laitevalmistuksen lisäksi media-, sisällöntuotanto- ja ohjelmistoaloilla. Tässä kohtaa Nokia surkasti itsensä Microsoftin sopimusvalmistajaksi, eli antoi syyn tälle artikkelille jo pe 11.02. 2011.

Koko ammatillinen koulutusjärjestelmä pitäisi organisoida perusteellisesti uuden työn tavoitteiden mukaisesti. Tällä hetkellä kouluttavat henkilöt eivät ole tehneet viime vuosien ja tämän päivän työtä, joten heidän on mahdotonta visioida, suunnitella, tehdä ja kouluttaa seuraavien 5-10 vuoden tarpeen mukaista työtä. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena pitäisi olla horisontaalisesti monipuolinen osaaminen, ja horisonttia olisi kohotettava pari kertaluokkaa, ei astetta. Näin seuraavan sukupolven tieto- ja taitotyöläinen on esimerkiksi muotoilija-insinööri, taiteilija-fyysikko ja muusikko-lakimies.

Uusi työ, toisin kuin vanha työ, pyrkii toteuttamaan systeemisiä ratkaisuja, kohottamaan työn sisällön ja tuloksen abstraktiota, hallitsemaan monimutkaisia järjestelmiä ja edistämään paikallista elämäntapaa.

Uusi työ tulee jakautumaan jyrkästi kolmeen eri luokkaan: 1) uutta luovaan ja elämää edistävään työhön, 2) ylläpitävään huolto- ja korjaustyöhön, ja 3) nollatyöhön eli suurimpien kansanosien viihdyttämiseen. Neljäs kategoria on tuhoava haittatyö, jolla on valitettavan suuri osuus kaikista kolmesta työn pääulottuvuudesta.

Nollatyö on merkittävää sen vuoksi, että sitä on eniten ja siihen on saatu upotettua luovan ja ylläpitävän työn osia. Näin esimerkiksi Angry Birds -pelien tekeminen on luovaa, osa pelaajista virkistyy niiden pelaamisesta, mutta valtaosa pelaajista lopulta typertyy pelin sisällyksettömästä lintu-possu -jahdista. Tietokonepelit ovat merkittävältä intressiltään ”kuoleman odottelua”, eli pelaaja on pois maailman rakentamisesta koko sen ajan ja enemmänkin, kuin mitä hän pelaa. Jos työntutkimus olisi kehittynyt edes kohtuullisesti, tietokonepelit ja muut ”leipää ja sirkushuveja -aktiviteetit” olisivat saaneet hyöty-virkistys-haitta -taseen, jonka mukaan niitä verotettaisiin ja tukea vähennettäisiin.

Rakennusala on lajittunut jo kymmeniä vuosia tasaisen työkuormituksen optimointiin. Mitä huonommin rakennetaan, sitä enemmän työtä riittää seuraaviksi vuosikymmeniksi. On siis edullista tehdä huonoa laatua, etenkin kouluttamattomilla voimilla ja huonolla työnjohdolla. Puutalo kannattaa maalata alkydimuovimaalilla umpeen, jotta 2o vuoden kuluttua saadaan vaihtaa seinät ja työllistää sairaanhoito. Päättelyketju kulkee seuraavasti: mitä vähemmän ymmärtää rakennusfysiikasta, sitä vähemmän sitä tarvitsee ottaa huomioon, ja sitä enemmän työllistetään korjausrakentajia ja sairaanhoitoa. Ei siis ole yhdentekevää, millä tiedolla ja taidolla työntekijä on varustettu hänen kohdatessaan uutta työtä.

Silti uuden työn luominen on kannattavaa. Seuraavat globaalit megatrendit voivat työllistää nokialaisia ja suomalaisia. Maailmassa itsessään tapahtuu työn, asumisen, teknologian ja kulttuurin evoluutiota ja abstraktiomuutoksia. Tässä oli kaksi avainlausetta uudelle työn, koulutuksen ja johtamisen organisoinnille.

Työn määrittely ja tutkimus otettava vakavasti

Kaikki työ ei ole hyvää, perusteltua tai tärkeää. Työn sisältöä, merkitystä ja laatua on arvioitu erillisessä artikkelissa Työn idea ja määrittely.

Kaavio Työn kategoriat. Ihmisen tekemä työ voi olla elämää edistävää, elämää ylläpitävää, nollatyötä tai elämänvastaista työtä. Usein ihmisen työ sisältää välillisesti kaikkia työn kategorioita, esim. sairaanhoitajakin osallistuu usein nollatyöhön ja elämänvastaiseen työhön tahattomasti ja tietämättään.

Työn merkityksestä, sisällöstä ja vaikutuksista on yhtä aikaa aloitettava laaja kansallinen keskustelu, jossa vain ylläpitävä ja edistävä työ saa tukea ja matalan verotuksen. Tämä on tutkimus- ja kehityshanke, johon olisi kansallisesti sijoitettava 0,3-0,7 miljardia euroa vuosittain.

Jos Disruptive innovation -metodin käänteentekevä uudistus otettaisiin todella vakavasti, kaikki entiset työhön liittyvät osapuolet ja toimissaan epäonnistuneet viranomaiset hyllytettäisiin. Hehän saivat jo yrittää, mutta mitään järkevää ei ole tapahtunut. Näin ankara ei tietenkään tarvitse olla, mutta mainittuja tahoja voisi kuitenkin pyyhkäistä 50 %:n poisto- ja vaihtonappulalla.

Megatrendit työllistävät parhaiten

Mitä ovat seuraavat megatrendit? (Megatrendi-keynote, Risku). Seuraavia megatrendejä, joiden mukaan tulevien 10-20 vuoden tutkimus, työ ja hankkeet organisoidaan, ovat mm.:

  • ilmastonmuutoksen aiheuttamat välttämättömät toimet
  • ruuan tuotanto ja jakelu
  • veden tuotanto ja jakelu
  • väestön lisääntymisen aiheuttamat toimet, eli slummiutumisen estäminen, uusien kaupunkien rakentaminen ja muuttoliikkeen organisointi
  • energian tuotanto ja jakelu
  • paikallistalouden mallien ja menetelmien tutkimus, kehitys ja toteutus
  • saastumisen aiheuttamat ennakoivat ja jälkitoimet
  • monimutkaisuuden hallinta
  • energian hinnan aiheuttamat ilmiöt kuten matkustamisen väheneminen, paikallisuuden korostuminen, hallitun niukkuuden tasajako ja teollisen hyödyketuotannon väheneminen, viihteen, ajanvietteen ja taiteen laajeneminen
  • media-alan abstraktion kohottaminen seuraavalle asteelle eli ymmärrettävyyden, tiedon rakenteen, draaman ja sisällöntuotannon uusille ulottuvuuksille
  • paikallisen elämänlaadun, asumisen ja kulttuurin tutkimus, kehitys ja tukeminen.

Disruptive innovations – käänteentekevät uudistukset

Jos halutaan uutta työtä ja vanhan työn perusparannusta, on asiat tehtävä uudella tavalla. Silloin työn ja tekemisen abstraktiota on muutettava. Esimerkiksi sihteeri ei enää tee kaikkea sitä turhaa, mitä hän tänään tekee. Sihteerit muuntokoulutetaan tärkeämpään työhön, koska he ovat usein organisaation tunnollisimpia henkilöitä. Suuri osa sihteerin työstä poistuu tai automatisoidaan. Näin sihteerin työn abstraktio muuttuu kirjanpidollisesta työstä resurssoivaksi ja mahdollistavaksi työksi. Sihteeri voi myös ottaa monet hänen johtajansa tehtävät itselleen, koska hän on jo muutenkin johtanut yhtiön tai organisaation toimia.

Käänteentekevät uudistukset ja muutokset ovat osajoukko luovasta tuhosta (creative destruction), joka ”…tarkoittaa sitä, miten yhteiskunnassa ja etenkin taloudessa vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä. Näin työntekijät, raaka-aineet ja rahoitus vapautuvat hyödyllisempään käyttöön ja tuottavuus ja yhteiskunnan elintaso nousevat” (Wikipedia).

Alla olevan suuntaavien abstraktioiden sanallinen muoto voi tuntua liian väljältä, vaikeaselkoiselta tai ihanteelliselta, jotta ne voisivat ohjata raavasta työntekoa. Kuitenkin esimerkin Apple ja Google ovat muuttaneet liiketoimintamalleja (jotka upottivat Nokian) erittäin ihanteellisten abstraktioiden ohjaamina. Apple on julistanut päätehtäväkseen tukea muutoksentekijöitä, ja tukea heitä olemaan järjestelmien ja rakenteiden yläpuolella valmistamalla hyviä ja iloa tuottavia palveluita ja tuotteita, ja Google aikoo organisoida maailman kaiken informaation ja tuoda se saavutettavaksi ja käyttökelpoiseksi. Luettelon abstraktioilla valmistellaan yhä menestyksellisempää työtä ja elämää, mutta myös vaurautta. Itse asiassa, osa luettelosta on niin kummallista ja ihanteellista, että kilpailuetua voidaan saavuttaa hyvinkin nopeasti ja pysyvästi ja liiketoiminnallinen yllätysmomentti on maksimaalinen.

Kaavio Ilmiöiden evoluutio, Juhani Risku 2010. Jokaisella ilmiöllä on neljä olomuotoa tai vaihetta sen evoluutiossa: primitiivi, traditionaali, moderni ja futuuri (futuristinen). Esimerkiksi juominen on kehittynyt primitiivisestä janon sammuttamisesta traditionaaliin juomien nauttimiseen, josta modernissa kehiteltiin juoman jalostuneimmat muodot, kunnes futuuri nostaa maljan. Jokaisessa muutoskohdassa, kun siirrytään vaiheesta toiseen, tapahtuu abstraktiomuutos. Tätä muutosta kannattaa käyttää tietoisesti laadittaessa uusia malleja työlle, liiketoiminnalle ja systeemisille ratkaisuille. Näin liiketoiminnassa saavutetaan kilpailuetua ja pitkäkestoista menestystä.

Kotoinen esimerkki käänteentekevän uudistuksen traagisesta merkittävyydestä on tullut esiin Samsungin ja Applen patenttikiistassa, jossa Samsung kertoi vahingokseen seuraanneen Nokian muotoilua, kun kaikki merkittävä tapahtuikin ”… Applen iPhonen kaltaisen odottamattoman kilpailijan…” taholta. ”Kyse on designin kriisistä”, sanoi Samsungin viestintäjohtaja JK Shin. Aiheen primäärejä taustoja on käsitelty artikkelissa ”Muotoilukoulutus ja muotoilujohtajuus”, jossa heikko ja kouluttamaton yritysjohto ja muotoilujohto eivät ymmärrä eivätkä osaa kulkea luovan tuhon tiellä, mikä puolestaan on aivan normaalia pätevälle huippumuotoilijalle ja hänen tiimeilleen.

Useat abstraktiot suuntaavat megatrendejä. Se tarkoittaa, että työn ja toiminnan intressi ja tavoite ovat astetta ylemmällä eettisellä ja ihanteellisuuden tasolla kuin aikaisemmin. Tällaisia megatrendejä suuntaavia abstraktioita ovat mm.:

  • pahan vähentäminen → lapsien, kotien, ilon, ahkeruuden ja auttamisen suojelu
  • maailman pelastaminen → agenda yksilöstä yhteisöön 24/7/52/elinikä
  • maailman taiteistaminen → elämää edistävän taidetyön läpimurto
  • rahan uudeellen määrittely → spekulaation ja keinottelun alasajo, tasajaon toteutus
  • ymmärryksen edistäminen → koulutuksen ja sivistyksen uusi kulttuuri
  • maailman täydellistäminen → musiikin, teatterin ja arkkitehtuurin uusi tuleminen
  • edustuksellisuuden alasajo → yksilön ja ainutkertaisuuden korostaminen
  • paikallisuuden edistäminen → globalisaation alasajo, paikallislaadun korotusprogrammi
  • vahingollisuuden estäminen → vahinkojärjestelmien systeeminen alasajo
  • siviilirohkeuden edistäminen → ylimmän vapauden tarjous ja oikeus siviilirohkeille
  • henkisen kasvun edistäminen → huolenpito lapsista ja uusi aikuisuus, kritiikin kukoistus
  • Peterin periaatteen estäminen → vastuu kouluille ja kasvatukselle, nopea GRO
  • uusien kaupunkien rakentaminen → 8000 x 10000* -säännön EEHT** toteutus
  • dramaturgisen sisällön edistäminen → tunteen ja älyn voiman jakaminen nyt-hetkessä
  • tutkimus- ja auttamismatkailun edistäminen → huvi- ja riistomatkailun alasajo uuden tieltä
  • luottamuksen ja riippuvuuden voimistaminen → säädösten ja lakien vähentäminen, uusi läheisyys
  • poliittisten järjestelmien pääosittainen alasajo → päivänpolitiikan korvaaminen ammatillisuudella
  • teknologisen kehityksen elämää edistävä käyttö → teknologian sisäinen ohjaus, luottamusmalli.

Kaavio Systeemin monimutkaisuus ja kontrollin menettäminen. Kun systeemi kasvaa monimutkaiseksi, sen hallittavuus heikkenee. Mitä paremmin ymmärtää systeemiä ja varsinkin kun sen on itse luonut, sitä paremmin sitä hallitsee. Yllä oleva abstraktioiden luettelo tekee artikkelin kaikki toimenpide-ehdotukset useita kertaluokkia monimutkaisemmiksi. Tässä piilee menestyksen salaisuus: Megatrendien ratkaisujen kehittely on mahdollista ja erityisen tuottoisaa, mutta se edellyttää parasta mahdollista strukturointia ja toteutusta. Se joka ensimmäisenä ottaa haltuun koko hankkeen, saa johtaa sitä kymmeniä vuosia. Kaaviossa on traaginen vaakaviiva, jossa on menetetty systeemin hallinta (Titanic, sota, Challenger).

Jokainen abstraktio on avattavissa toimenpideohjelmaksi tai toiminnan attribuutiksi.

Voivatko Nokialta irtisanotut työllistyä megatrendejä ratkomaan?

Nopea ja oikea vastaus on: eivät. Onneksemme kyse ei voikaan olla nopeasta ratkaisusta eikä yksistään entisten nokialaisten vuoksi. Siksi nopeahkoon aloitukseen voimme saada paljon ulkopuolista apua niiltä henkilöiltä, jotka ovat jo vuosia ajatelleet sekä globaalisti että lokaalisti. Nämä henkilöt ovat myös uskaltaneet kertoa seikkaperäisesti ajatuksistaan ja suunnitelmistaan.

Entisten nokialaisten ja muiden uutta työllistymistä tarvitsevien suomalaisten mahdollisuutta osallistua megatrendityöhön voidaan edistää monella tavalla. Ensinnäkin, hankkeelle pitää saada visio ja rakenne. Hankkeelle on saatava omistaja ja suojelija. Hanke on strukturoitava koulutuksen, organisoinnin ja dynaamisen palautteen kannalta. Hankkeeseen on kutsuttava ja valittava päteviä henkilöitä ja yrityksiä. Hanke tarvitsee kotimaista ja kansainvälistä rahoitusta. Koko tätä hanketta on myös johdettava.

Nokialaisten kannalta on arvioitava parhaan odotteen optimointi, jossa vaihtoehtoja ovat sijoittuminen palkalliseksi johonkin yritykseen tai hallintoon, oman yrityksen perustaminen ja muunto- ja poiskoulutus. Nämä kolme ensiaskelta ovat seuraavan listan kolme ulottuvuutta.

Alla listausta mahdollisista toimialoista, joille entiset nokialaiset voivat sijoittua:

  • informaatioala (edellyttää totaalisti uutta rakennetta, suomalainen nörtti liian kallis, Distructive innovation -malliksi The Ball)
  • teknologia-ala (high-tech poistuu Suomesta, tasoa ”virtuaalikiuas”, edellyttää teknologian lisäksi valmistusta)
  • media-ala (tarve suuri, mahdollisuudet pienet, ala ei työllistä, suurin mahdollisuus uusiin bisnesmalleihin)
  • peliteollisuus (kaikilla mittareilla muutaman firman marginaalia, pelit lopultakin haitallista viihdettä)
  • käyttäjäkeskeinen suunnittelu (globaalisti kovaa tasoa, ei työllistä vielä, suuri potentiaali, edellyttää muotoilujohtajuutta, jota Nokiassa ei ole koskaan ollut)
  • konseptointi ja prototypointi (globaalisti kovaa tasoa, design-studioita ympäri maata, valtava potentiaali)
  • innovaatiotoiminta (ensin jargon ja Peterin periaatteen henkilöt pois, innovaattorit johtamaan, virkamiehet pois, nokialaiset innovaatiobyrokraatteja, joille ei tarvetta)
  • opetustyö (vain muutamalle mahdollista, nokialaisilla vain vähän opetettavaa)
  • tutkimus (NRC- ja Product Creation -henkilöt melko keskinkertaisia, Nokian tutkimusalat vanhentuneita ja alan marginaalia)
  • logistiikka (ei enää erikseen nokialaisten osaamisaluetta, tarvetta lähinnä ulkomailla, kilpailtu ala)
  • markkinointi (en palkkaisi ketään Nokian markkinoinnista, Nokian markkinointi ollut sisäisesti tasotonta, ulkoisesti paremmin hoidettua)
  • teollinen tuotanto (poistuu Suomesta, Salo tyhjenee, korvaavaa ei löydy, edellyttää muuttamista)
  • rakennusala (jo valmiiksi heikkoa tasoa, nokialaiset eivät tervetulleita, hankekohtaisia mahdollisuuksia eko-, energia- ja teknorakentamisessa)
  • energia-ala (yksi vahvimmista nokialaisten tulevista toimialoista, koulutustarve suuri)
  • kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen, kaupunkikehitys (tärkein, mutta vaikea ala, korkeakouluilla ja yliopistoilla ei mitään valmiuksia)
  • globaalit järjestelmät (toiseksi tärkein, mutta vaikea ala, sopii TKK:lle, edellyttää EU- ja YK-tasoista toimintaa)
  • hallinnolliset tukitoimet (sihteeri- ja HR-työtä pitäisi vähentää muutenkin, pääosin automatisoitavissa ohjelmistoilla).

Entisille Nokia-paikkakunnille tarvitaan erilliset visiot, strategiat ja toimintatavat, jotka liittyvät megatrendihankkeeseen. Salo ja Oulu ovat suurimmat häviäjät ja vaikeimmin autettavat, joten ne on otettava ensin megatrendityöhön mukaan, osallisiksi, kohteiksi ja rahoittajiksi. Tampere ja Espoo ovat valmiiksi paremmassa kunnossa, joten ne voivat auttaa megatrendiverkostossa ja näin hyötyä mukanaolosta. Muutkin paikkakunnat kuten Jyväskylä, Turku, Itä-Suomi ja Lappi otettava mukaan megatrendihankkeseen. Myöhemmin laajennettaessa ryhmää uusilla kaupungeilla ja alueilla (max. 25)  on annettava kilpailun pudottaa heikoimmat pois ja korvattava ne uusilla. Näin mm. kuntien ja alueiden estämiskulttuurien haittavaikutus on kriteerio, jolla megatrendiryhmästä pudotaan.

Case Salo

Salon kaupungin tilanne on kaikissa tapauksissa (Nokian fuusio, osto, jako MS:n kanssa) huono. Nokian toiminnoista Salossa on enää pieni osa Windows-kehityksestä ja operaattoreille tehtävää kustomointia ja paketointia, joka on siirrettävissä halvempiin maihin ja myös ulkoistettavissa. Salossa tehtävä R&D (oikeastaan vain D eli Development) vain sotkee Nokian jo muutenkin hajanaista R&D:tä. Oulu ja Tampere, nekin karsittuina, ovat riittäviä Nokian tarpeisiin ja tehokkuuteen. Espoon R&D on varsin tarpeetonta, koska henkilöstö koostuu pääosin johtajista, jotka eivät itse tee kehitystyötä. He johtavat jotain sellaista, joka tehdään tuhansien kilometrien päässä ja josta johtajat tietävät mahdollisimman vähän.

Kaupunkikehitys. Salon kaupunkiin siis jää kaikissa tapauksissa toimisto- ja teollisuusmassaa 0,2 miljoonan asukkaan raskaan teollisuuskaupungin tarpeisiin. Salo on kuitenkin hyvässä tilanteessa seuraavan monikymmenvuotisten megatrendien kannalta. Seuraava laaja trendi on kaupunkikehitys (Urban Development), jonka syitä ovat mm. globaalisti nopeutuva kaupungistuminen, väestön kasvu, ilmaston lämpeneminen, tulevat laajat kansojen siirrot, energian kallistuminen, matkustamisen ja liikkumisen väheneminen, paikallistalouksien voimistuminen, lähiruuan tarpeen suureneminen, asumisen laadun kohottaminen, teollisuuskiinteistöjen muutoskorjaaminen ja paikalliskulttuurien diversiteetti.

Yllä mainituilla aloilla on globaalisti tuhansien miljardien eurojen bisnes seuraavina 30 vuotena. Salo voisi siis olla merkittävin globaali kaupunkikehityksen johtaja, jos se aloittaa nopeasti kaupunkikehitykseen liittyvän liiketoiminnan strukturoinnin. Siihen kuuluu kaupunkisuunnittelu, kaupunkirakentaminen, energiatalous, viihtyisyys, ekologia ja uusi kaupunkisosiologia. Näihin liittyy liiketoimintaa satojen miljoonien eurojen arvosta vuositasolla jopa Salon kaupungin alueella mm. globaalista konsultoinnista, koulutuksesta, matkailusta ja alaan liittyvästä tuotekehityksestä ja -kaupasta.

Oleellista Salon tapauksessa olla johtamassa globaalia kaupunkikehitystä on se, että Salo on konkreettinen kaupunki, joka on pakko muuttaa tulevaisuuden tarpeisiin. Se edellyttää uutta asennetta, visiota ja voimakkaita toimenpiteitä. Saloon jääviin toimitiloihin voidaan sijoittaa kaupunkikehityksen tutkimuksen ja kehityksen tiloja ja studioita.

Salon suurimpana ongelmana on kaupunkikehitykseen liittyvän ammattitaidon puute. Meillä olisi siis tarjolla ihanteellinen kaupunki sekä johtamaan alan kehitystä ja konsultoimaan tuhansia kaupunkeja ympäri maailmaa niiden kohdatessa samat ongelmat moninkertaisina, mutta ei henkilöstöä pyörittämään toimintaa. Salossa on siis puute 300-500 kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen ammattilaisen työpanoksesta, jolla kehitystyötä ja liiketoimintaa voidaan tehdä. Matemaattisesti ottaen miljardien tuottopotentiaalin vuoksi on kuitenkin kannattavaa sijoittaa 10-20 miljoonaa euroa uudismuuttoon ja ammatillisen muuntokoulutukseen. Salon myös kannattaa olla yhteistyössä Oulun kanssa, koska Oulussa on kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen koulutusta, ja yhteinen ongelma jaettavana.

Salon tehtaiden tuotantolinjojen henkilöstö voi sijoittua koulutuksen jälkeen tuotannolliseen osaan kaupunkikehitystä. 300-500 kaupunkisuunnittelun ammattilaisen saaminen Saloon onkin vaikeampaa, sillä ennen sitä Salon pitäisi olla vetovoimaisempi. Salon teollisuusalueet näyttävät takapihoilta, eikä tarpeeksi hyviä tontteja ole tarjolla vesistö ääreltä. Salon tuotekehitysinsinöörit voisivat sijoittua lähinnä projektivientiin, sillä yli 40-vuotiaasta insinööristä tai maisterista ei helpolla saa alalle pätevää saati uskottavaa suunnittelijaa millään koulutuksella.

Jotta Saloon mahdollisesti sijoittuva kaupunkikehityksen keskus olisi tarpeeksi houkutteleva Helsingin ja Espoon ammattilaisten kannalta, olisi se rakennettava Teijoon tai naapurikuntaan meren rannalle. On hyvin epätodennäköistä, että pääkaupunkiseudulta halutaan tulla teollisille takapihoille pidemmäksi aikaa töihin.

Salon kaupunki voi kuitenkin selvitä, jos se tekee aluksi seuraavaa:
– aloittaa kaupunkikehityksen globaalin strategian luomisen
– hankkii rahoituksen (Tekes, ministeriöt, EU, YK, maailmanpankki)
– perustaa dynaamisen instituutin kaupunkikehitykselle (yliopisto, Oulu)
– aloittaa voimakasotteisen kaupunkisuunnittelun Salon keskustassa
– laatia kaupunkikehityksestä yhteistyömalli pääkaupunkiseudun kanssa
– kutsuu koolle 100 kaupungin globaalin verkoston ja ylläpitää sitä
– tekee strategian kaupunkikehitykseen liittyvästä tuote- ja ratkaisutarjonnasta
– hankkii tiloihinsa talo- ja rakennusosateollisuutta
– toteuttaa alaan liittyvän koulutuskeskuksen viipymättä.

Saloon voitaisiin perustaa Kaupunkikehityksen ja -suunnittelun instituutti Sitte, joka toimisi yhteistyössä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ja Oulun yliopiston kanssa. Instituutti toimisi myös kansainvälisenä keskuksena kaupunkikehityksen hankkeille ja konsultaatiossa. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, joilla kaupunkikehitys on suurempi ongelma kuin Salolla ja Oululla, on globaalisti noin 6000. Vuotuinen panostus kaupunkikehityksessä ja -rakentamisessa lasketaan triljoonissa euroissa, ei miljoonissa tai miljardeissa.

Ohjelmistokehitys. Tulevaisuuden ohjelmistokehitys ei ole peliteollisuutta, vaan megatrendien hallitsemiseen liittyvä ohjelmistokehitystä. Salo on ohjelmistokehityksessä hieman ristiriitaisessa tilanteessa: Osa henkilöistä on jo vapautunut ottamaan vastaan uutta ohjelmistotyötä, mutta mitään ei ole tarjolla. Megatrendien edellyttämä ohjelmistokehitys vaatisi yliopistotasoista tutkimusta ja strukturointia, jota ei ole tehty missään päin maailmaa kuvaillussa merkityksessä ja mittakaavassa. Ratkaisuna olisi, jos Saloon perustetaan Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun laitos Megatrend Software Center, MSC. Näin keskus saisi lentävän lähdön, siellä tehtäisiin tutkimusta ja kehitystä, jota maailmalta ei löydy, mutta jota maailma tarvitsee.

Ohjelmistokehityksessä Megatrend Software CenterMSC tekisi seuraavaa:
– siirtyy Agile SW development -menetelmäst The Ball -menetelmään
– strukturoi megatrendien vaatiman ohjelmistokehityksen
– ryntää TAIC-SIMO -mallin mukaiseen softakehitykseen
– kehittää media-alalle formaatteja, konsepteja, patternejä, työkaluja ja koulutusta
– myy konsultaationa konseptointia ja prototypointia (vahvuudet Oulussa)
– tutkimus- ja innovaatiotoiminnan seuraava sukupolvi (vrt. Thomas Campbell)
– logistiikan, matkustamisen, median ja visualisoinnin yhdistäminen
– globaalien järjestelmien softakehitys
– sihteerin- ym. järjestely- ja tukitöiden automatisointiohjelmistojen kehitys.

Ohjelmistokehitys läpäisee kaikki megatrendit ylemmällä tasolla kuin mitä olemme tottuneet. Kunnan taloutta voidaan kuvata Excel-taulukossa, jota sihteeri hallinnoi. Sen sijaan 80 miljoonan uuden ihmisen, väestön vuotuisen nettokasvun, seurannaisvaikutuksia kuten ruuan, veden, asuinsijan ja muuttotarpeen organisointia ei voida enää kuvata Excel-taulukolla. Siihen tarvitaan tiedolle uusi rakenne ja linkitys, ymmärrettävyydelle uudet pelisäännöt, informaatiolle dynaaminen visualisointi ja aiheen esittämiselle uusi dramaturgia. Tässä on ohjelmistokehityksen tulevaisuuden megatrendi, The Megatrend of Software Development. Olisi hienoa, jos se organisoitaisiin Suomesta ja Salosta.

Konsultointi ja matkailu. Salo voisi kerralla saada merkittävän uuden ja kestävän sisällön ja uutta työtä Kaupunkikehityksen ja -suunnittelun instituutti Sitten ja Megatrend Software Center MSC:n kautta. Keskukset voidaan perustaa jo vuonna 2013, jos suunnittelu ja organisointi aloitetaan syksyllä 2012. Perustettavat laitokset saisivat konsultointituottoja jo ensimmäisenä vuotena useita miljoonia euroja, ja matkailu lisääntyisi Salon ja Lounais-Suomen alueella merkittävästi keskusten johdosta. Tunnettuutta voitaisiin rakentaa Applen tavoin: markkinointiin ei tarvitse juurikaan sijoittaa, koska kaikki haluavat vierailla ja ostaa palveluita Salosta.

Case Oulu

… kesken

Megatrendit työllistäjänä -hankeen johtoryhmä

Megatrendit Suomen työllistäjänä -hankkeen suojelijoiksi ja pyöreän pöydän jäseniä voisivat olla mm. Eero Paloheimo, Osmo Soininvaara, Matti K. Mäkinen, Raimo Sailas, Sixten Korkman, Paul Lillrank, Erkki Lähde, Björn Wahlroos, Claes Andersson ja Esko Valtaoja. Heidän lisäkseen löytyy monta henkilöä, joiden panos tarvitaan pyöreässä pöydässä ja työryhmissä.

6.8. 2012,  Juhani Risku, Högfors

.

Kategoria(t): Bisneskritiikki, Johtamisen kritiikki, Kritiikin idea, Microsoft, Muotoilujohtajuus, Muotoilukoulutus, Nokia, Nokia Criticism, Prosessityö, Työ, työn idea ja määrittely, Wikimploi Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.