Muotoilija-insinöörien koulutus kannattaa

Pikakommentti 23.10.2012: Interest Machine™ on esimerkki siitä, mitä muotoilujohtajan pitää kyetä visioimaan, luonnostelemaan ja johtamaan edestä ja esimerkillä: Interest Machine. -JRi

______________________.______________________

Leonardo da Vinci on muotoilija-insinöörin esikuva

”Muotoilija on teknologian taiteilija ja insinööri on teknologian muotoilija”, (Juhani Risku 2012). Kumpikaan näistä, nykymuotoilija ja nykyinsinööri, ei nykykoulutuksella pysty toimimaan media-, teknologia- ja Internet-alalla uutta luovana ja itsenäisenä, sillä kummankin ammattikoulutus on ongelmissa. Suurin häviäjä Suomessa tästä heikosta koulutuksesta on ollut Nokia.

Kuva ”Leonardon iPhone ja Leonardo itse”. Kun katsoo Kevin Tongin piirtämää kuvaa leonardolaisesta iPhonesta ja Leonardo da Vincin ihmisen mittasuhteita (Vitruvian man), johon hän on sijoittanut itsensä, voi ymmärtää muotoilun ja luovuuden harvinaisuutta. Leonardo oli ensimmäinen muotoilija-insinööri. Ks. tulevaisuuden laite Interest Machine.

Juhani Risku, Uusi Nokia – käsikirjoitus, s. 86, toukokuu 2010: ”Suomesta puuttuu tärkein teknologian koulutushaara, muotoilija-insinöörin koulutus. Se vaatii kokonaisen oman tutkintorakenteen, ratkaisuna ei ole yhdistellä TaiKin ja TKK:n kursseja uskoen sen tuottavan taitavia ammattilaisia. Muotoilija-insinöörin tutkinto voidaan saavuttaa noin 8-10 vuoden opiskelulla ja yhdistetyllä työllä. Tavoitteena on täyden IICDPI-ketjun taitaja ja myöhemmin johtaja. Koulutus yhdistää vaativimman Bauhaus-tyyppisen muotoilukoulutuksen, monipuolisimman insinöörikoulutuksen ja ankarimman arkkitehtonisen muotoilukritiikin. Muotoilija-insinöörin koulutus olisi menestyksekäs vientituote, ja koulutus kannattaisi järjestää Aalto-yliopistoon ja Lapin yliopiston koulutuskonserniin. Yhteisen vuosioton minimi on noin 100 henkilöä.” Lataa kirjan sivut PDF-muodossa tästä.

Muotoiluarvostelija Kaj Kalin mainitsi saman asian 2,5 vuotta myöhemmin 10.10.2012 MTV3 Studio55:ssä: ”Jos insinöörien opintoihin kuuluisi tehostetusti muotoiluopetusta, heidän itsetuntonsa ja julkinen imagonsa voisi muuttua.”

Idea on periaatteessa hyvä, mutta Kalinin ehdotus on liian vaisu ja tehoton muotoilualan nostamiseksi. Muotoilija on helpompaa ja tehokkaampaa kouluttaa insinööriksi kuin kouluttaa insinööri muotoilijaksi. Syy on muotoilu-ja insinöörikulttuurien eroissa. Insinööri kouliintuu helpommin teknologiseen ja teknokraattiseen besserwisser-kulttuuriin. Muotoilijoiden on mahdollista vapautua omasta autistisesta näpertelykulttuurista eroon helpommin kuin poiskouluttaa insinööri teknokratiasta.

Kalin ei taida itse huomata, miten hänen ehdotuksensa ei muuttaisi mitään. ”Kaikille muotoilu ei tietenkään sovi, mutta sopivat kyllä erottuisivat joukosta. Jos joka vuosikurssilta valmistuisi edes yksi muotoilusta kiinnostunut insinööri, saisimme pikkuhiljaa insinööridesignereita. Se voisi elvyttää suomalaisen muotoilun,” Kalin sanoo. Pieni päässälasku auttaa ymmärtämään mittasuhteita, suuruusluokkia ja määriä:

  • Nokiassa oli v. 2004-2009 noin 750 eri tavoin muotoiluun vaikuttavia henkilöitä, joista noin 250 muotoilualan tutkintojen kautta
  • loput 500 olivat UI/UXD-maistereita ja diplomi-insinöörejä, tai muita alalle ajautuneita kouluttamattomia
  • edellisestä 500:sta olisi pitänyt irtisanoa 250 ja kouluttaa loput 250. Tähän ei ole mitään matemaattisia mahdollisuuksia edes Euroopan tasolla, saati että koulutus auttaisi mitään laadullisesti
  • Vaikka Kalin tarkoittaisi yhdellä muotoilusta kiinnostuneella insinöörillä esim. 10-25 muotoilijainsinööriä, jo ensimmäisten saamiseen menisi aikaa kolme vuotta. Heistä kellokäyrän mukaan olisi 2-5 huippua, 2-5 tomppelia ja loput 6-15 sellaisia, jotka eivät kelpaa huippuyritykseen
  •  Nokia tuskin enää tarvitsee muotoilijainsinöörejä, se aika meni ohi Microsoftin tehdessä heidän työnsä. Mutta Suomessa tarvitaan noin 300-400, Euroopassa 30000-40000 ja maailmalla 300000-400000 tällaista monitaitoista design-media-teknologia -muotoilijaa
  •  300-400 pätevän design-media-teknologia -muotoilijan kouluttamiseen menee aikaa 9-10 vuotta 30-40 sisääänotolla, edellyttäen, että heistä jokainen on ammattitaitoinen. Kellokäyrän mukaan tästä joukosta kuitenkin vain 25-40 on huippuja eli muutokseen kykeneviä, muut ovat peruspuurtajia. Ammatillisessa koulutuksessa on valtava hukka.

Jo tällä hetkellä Aalto-yliopistossa on ns. IDBM-koulutus, josta valmistuu insinööridesignereita. Sekin muodostui yhdeksi Nokian muotoiluosaamisen katastrofiksi: jokaisessa rekrytoinnissa, jossa pyrittiin tuomaan käyttöliittymämuotoilua (UI/UX Design) insinööriorganisaatioon, rekrytoiva insinööri otti mieluummin IDBM-insinöörin, kuin aidon muotoilijan. Vähitellen nämä kolmen tunnin muotoilijat käänsivät toimenkuvansa takaisin insinöörille sopivaksi, jolloin muotoilu hävisi. Kunnon muotoilija olisi voinut viedä UI/UX Designia uudelle tasolle. IDBM-insinöörit sen sijaan etenivät paikoin jopa johtamaan muotoilijoita, jolloin Nokian muotoiluosaaminen mureni lopullisesti. Tätä Kaj Kalin tuskin haluaisi sanoessaan ”… heidän itsetuntonsa ja julkinen imagonsa voisi muuttua.” On vaarallista nostattaa keskinkertaisen insinöörin itsetuntoa heikoilla muotoiluopinnoilla. Siinä kyllä itsetunto ja itsetietoisuus nousevat, mutta muotoilu rapautuu pelkäksi koristeluksi. Tämä tuhoisuus on ennen nähtyä: arroganssi ja besserwisserismi tuhoavat ennen niin hyvien muotoiluperustaisten yhtiöiden tuotejohtajuuden.

Media-, teknologia-ja Internet-alojen muotoilija- ja insinöörikoulutus kokonaan uusiksi

Median, teknologian, Internetin ja operaattoriliiketoiminta on merkittävin korkean teknologinen toimiala seuraavat kymmenen vuotta. Yksikään maailman yliopistoista ja ammatillisista korkeakouluista ei tietoisesti kouluta alalle tiedoiltaan ja taidoiltaan sopivia henkilöitä. Kaikki kouluttautuvat erillisaloittain insinööreiksi, muotoilijoiksi, media-alan henkilöiksi ja toimittajiksi. Tässä olisi avain mm. Nokian nostamiseksi, printtimedian ja journalismin pelastamiseksi ja muotoilun uudeksi voittokuluksi, jos mediaan, teknologiaan ja Internetiin liittyvä muotoilu-, media- ja insinöörikoulutus rakennettaisiiin ensimmäisen kerran yhteen yliopistoon.

Technology-Access-Interest-Channel– eli Screen-Internet-Media-Operator -mallin ytimessä on Apple. Se hallitsee suvereenisti koko systeemiä, eli Steve Jobsin sanoin: “We make the whole widget!

Median, teknologian, Internetin ja operaattoriliiketoiminnan tekee ymmärrettävämmäksi ns. TAIC-tai SIMO -bisnesmallikaavio. TAIC–SIMO tulee käsitekokonaisuuksista Technology-Access-Interest-Channel tai Screen-Internet-Media-Operator.

Muotoilukoulutus vie paljon aikaa

Kaavio Muotoilukoulutus peruskoulusta lukion kautta yliopistoon ja työelämään. Kaavio kuvaa muotoilualan huipulle johtavaa pitkää ja perusteellista kouluttautumisreittiä, jolle valtaosa muotoilijoista antautuu. Parhaimmillaan jo kisällitasolla esiintyy “leonardolaisuutta”, suvereenia ideoinnin, visioinnin ja konseptoinnin kykyä, jotka yhdistyvät käytännön käsityötaitoihin ja tuotannon järjestelyihin. Historia ei tunne ainoatakaan muotoilun ihmelapsen tapausta. Huippumuotoilijat, etenkin muotoilujohtajat, ovat alansa katu-uskottavia senioreita. Ks. artikkeli muotoilukoulutuksesta.

Seniorimuotoilijat voivat 20-25 vuoden ammatillisen toiminnan jälkeen edetä uskottaviksi muotoilujohtajiksi. Alla esimerkkkeinä Alvar Aalto, Eliel Saarinen ja Tapio Wirkkala.

Kuva “Suomalaisia muotoilujohtajia: Alvar Aalto, Eliel Saarinen, Tapio Wirkkala. Muotoilujohtaminen on mahdollista vain kouluttautuneelle seniorimuotoilijalle, jolla on kyky tarttua kynään ja skissipaperiin, ja johtaa edestä ja esimerkillä. Historia ei tunne vaatimattomien ja suppeiden muotoilualojen [mm. grafiikka, sisustus, tila, koru, tekstiili, kuvaamataito, muoti, opistotaso tai kouluttamattomuus (poislukien Bauhaus-koulutuksen saaneet)] henkilöitä menestyksellisinä muotoilujohtajina. Muotoilujohtajalta edellytetään laaja-alaisuutta ja suurien hankkeiden läpivientiä. Muotoilujohtajalla on oltava katu-uskottavuutta tiimiensä ja johtajien parissa, kulttuurista sivistystä ja erityispanos toimialallaan ja työssään.

Muotoilija-insinöörien koulutus kannattaa kyllä, mutta siihen ei kannata ryhtyä kevein perustein. On myös todennäköistä, että nykyisiä muotoilijoiden ja insinöörien koulutusohjelmia soveltaen saisimme aikaiseksi kevytinsinööri-muotoilijoita, joiden työstä kärsittäisiin seuraavat kymmenet vuodet.

Uuden muotoilija-insinöörien koulutus olisi laadittava tavoitteelle: “saavuttaaksesi muotoilun ja teknologian alalla jotain merkittävää, sinun on opiskeltava kaikki se, mitä alalla on jo saavutettu, tiedettävä kaikki se, mitä muotoilu- ja teknologia-alalla juuri nyt visioidaan, luonnostellaan ja konseptoidaan seuraaviksi viideksi vuodeksi, ja kyettävä luomaan kaikkeen tähän parempaa, ainutkertaisempaa ja halutumpaa muotoilua, tuotteita, palveluita, sisältöjä, kokonaisratkaisuja, koulutusta ja kritiikkiä”.

15.10. 2012,  Juhani Risku, Högfors

Advertisements
Kategoria(t): Johtamisen kritiikki, Kritiikin idea, Muotoilujohtajuus, Muotoilukoulutus, Muotoilun kritiikki, Nokia. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.