Nokian Lumia-puhelinten muoto-oppi

Olemme viime aikoina saaneet lukea, lukea ja lukea, että Nokian Lumia-puhelimen muotoilussa on suomalaiset lähtökohdat. Suomalaisuutta ovat muodot, värit ja muotoilufilosofia. Koska Lumia-puhelimia katsoessa ja käyttäessä niissä ei suomalaisuus heti tule mieleen, on asiaa tarkasteltava muotoilun ytimen, muoto-opin kautta. Oleellinen kysymys siis on:

Ovatko Nokian Lumia-puhelimet muotoperustaltaan suomalaisia?

Kyllä ovat. Mutta toisella tavalla kuin Nokian päämuotoilija Marko Ahtisaari kertoo. Nokian Lumia-puhelimet perustuvat täysin ja vain suomalaiseen muotoiluun, muotoiluhistoriaan ja muotoiluikonehin. Tosin Lumiassa ei ole, päämuotoilijan erehdyksestä, jälkeäkään Alvar Aallosta, Kaj Franckista tai Tapio Wirkkalasta. Mutta jostain aivan muusta kiinnostavasta suomalaisuudesta Lumiaan on perusta otettu!

Nokia on esitellyt puhelimissaan kilpailijoiden puhelimista poikkeavan muodon, joka on pitkulainen suorakaide, jonka päät on pyöristetty. Siis hieman lyhennetty tikkujäätelön eli Eskimo-puikon tikku. Tämä muoto on puhelimen päätyjen profiilimuoto ja puhelimen takakannen kuvio, joka ottaa sisäänsä kameran muovilinssin.

12_Design-criticism-A-leadership-Nokia-Lumia-Finnish-liqorice-girl-Yellow-plastic-duck-idiotic-Ahtisaari-traditional-forms-colors-formgiving-morphology-Juhani-Risku-arctic-architecture

Kuva “Suomalaiset ja universaalit ulottuvuudet Nokia Lumia -puhelimien muodoissa ja väreissä”. Nokia Lumian differoiva muoto on omaleimaisimmillaan Lumia 920:n takapuolessa. Lakritsitytön huulten sisäinen suuaukko on täsmälleen samanmuotoinen ja -suhteinen kuin puhelimen takaosan ns. suppositorio-muoto. Nokia Lumian selkeä väritys on puolestaan universaalia ja luontolähtöistä. Värit tulevat väripaletin pää- tai väliväreistä ja ovat ihmisille tutumpia muovileluista. Nokian keltainen on yhtä aikaa sekä universaali, luonnollinen että suomalainen: keltaisen on oltava puhdas, jotta se olisi kelvollinen (tummaa keltaista ei ole olemasa kuin likaisena). Ankka, josta keltainen väri periytyy, on alunperin luonnollinen eläin mutta sen leluperäisyys on nerokkaasti transformoitu muotoillusta keinomaailmasta toiseen keinomaailmaan, eli muoviseen artefaktiin, Nokia Lumiaan. Yllättävää on, että Nokia Lumian ankka on kuin onkin suomalainen (ks. hieman alempana linkki)! Muotoilustudioilla on ollut kunnioitettavaa rohkeutta siirtyä värillisestä muovilelusta toiseen aina niin, että kokonainen värisarja täyttää Lumia-malliston.

12_Design-criticism-B-leadership-Nokia-Lumia-Finnish-liqorice-girl-Yellow-plastic-duck-idiotic-forms-colors-formgiving-morphology-Juhani-Risku-arctic-architecture

Kuva “Nokia Lumia -puhelimien muodot ja värit saavat syntynsä suomalaisuudesta ja universaalista värimaailmasta”. Nokia Lumiaa differoivat muodot ovat peräisin Lakritsitytön suusta. Tämä muoto on viety suulakepuristuskoneeseen siten, että muovia puristettaessa tytön suun muotoisesta aukosta saadaan pötkö reunapyöristettyä muovitankoa, jota voidaan katkoa puhelimen mittaisiksi pätkiksi. Tuodessaan tytön suuakon muodon puhtaimmillaan puhelimen peräosaan, muotoilijajoukko on hyvän muotoilun periaatteita soveltaen kerrannut löydettyä omaleimaista muotoa tuotteen eri osiin. Näin Nokia Lumian muotoilu rinnastuu Le Corbusierin Ronchampin kappelin tärkeimpään muotoiluperiaatteeseen: kappeli on läpikotaisin yhtenevän muoto-opin läpäisemä. Kappeli on tunnistettavissa missä tahansa leikkauskulmassa ja julkisivuprojektiossa juuri Ronchampiksi. Lumia-tiimi saa toki ponnistella vielä puhelimen kimpussa, sillä tytön suu on vasta muovipötkön poikkisuuntaisena leikkauksena ja peräpuolen (sinänsä keinotekoisena pintamuotona tai -lätkänä) puhelimessa. Suuaukko voidaan tuoda yhä tiiviimmin ja monipuolisemmin Lumiaan, kunhan studioilla luonnostelua johdetaan rohkeasti.

12_Design-criticism-C-leadership-Nokia-Lumia-Eero-Aarnio-forms-colors-formgiving-morphology-Juhani-Risku-arctic-architecture

Kuva “Nokia Lumia -puhelimien muodot ja värit ovat suomalaisen huippumuotoilija Eero Aarnion tuotteiden perillisiä”. Nokia Lumialla on suora suhde Eero Aarnion muotoiluun. Aarnion värimaailma on aistikas valikoima pää- ja välivärien yhdistelmiä. Muovin käyttö on tietysti Lumiaan verrattuna monta kertaluokkaa nerokkaampaa ja myös teollisesti vaativampaa. Myös Aarnion luovuus ja muotoilutaito vertautuu maailman huippuihin, joten Nokian muotoilutiimi voisi oppia paljon vierailulla huonekalukauppaan.

Muotoilussa, joka perustuu suorien muotoilainojen käyttöön, on kopioinnissa oltava tarkkana alkuperäisen esineen laadusta. Lumiassa on käynyt sikäli onnekkaasti, että sadat muotoilijat yli 40 eri maasta ovat suodattaneet esiin rajatun ja turvallisen joukon suomalaisuutta muotoilun lähdekoodiksi. Tämä ei oikeastaan ole kopiointia, vaan Open Source Designia, OSD:tä, jossa kaikkea voi ottaa ja lainata. Silloin ryhdikäs muotoiluorganisaatio ei itsekään harmittele, jos joku sattuu lainaamaan heidän muotojaan. Näin on hyvin todennäköistä, että Nokiassa ollaan ylpeitä, jos joku kilpailijoista ryhtyy käyttämään Nokian ”löytöjä”.

12_Design-criticism-D-leadership-Nokia-Lumia-Finnish-Ice-cream-stick-Yellow-plastic-idiotic-Ahtisaari-traditional-forms-colors-formgiving-morphology-Juhani-Risku-arctic

Kuva “Nokia Lumia -puhelimien muovikotelon muodot saavat syntynsä Eskimo-puikon tikusta”. Nokia Lumian suulakepuristetun muovikuoren poikkileikkausmuoto on peräisin Eskimo-jäätelöpuikon puutikusta. Mittasuhteet ovat täsmälleen oikein tikusta otetut, mikä todistaa muotoilijoiden hakevan nerokkaasti inspiraatiota suomalaiskansallisesta muotoiluperinteestä.

Konkluusio Lumian suomalaisuudesta

Kaikki Nokia Lumia-puhelimen muodot ja värit on siis otettu suoraan suomalaisesta muotoilusta niin puhtaasti ja mikroskooppisen tarkasti, että muotoilijoilla ei ole ollut erehtymisen vaaraa eli omaa pienintäkään panosta riskinotosta. Eskimotikku määrittelee puhelimen muodon, koska muovikuoren suulakepuristuksen edellyttämän sulakkeen muoto on tarkasti puutikun profiilista.

Puhelimen peräosan, sinänsä tarkoitukseton suppositorio-muoto, on puolestaan otettu suomalaisen Fazerin Lakritsitytön suusta. Myös tytön suuaukko on nanomillin tarkkudella sama kuin Lumia 920-puhelimen sovellettu suppositorio-muoto.

Lumia-malliston kirkkaat värit ovat sekä Eero Aarniolta napattuja että yllättäen Ahvenanmaalla luodusta muoviankasta. Nokian päämuotoilija saa olla iloinen Lumia-puhelinten suomalaisesta muotoilualkuperästä, joka tosin ei ollut ihan Aaltoa, Franckia ja Wirkkalaa, mutta muuten ansiokasta muotoilua kylläkin.

Nokian päämuotoilija Ahtisaarta sopii onnitella suomalaisuuden suosimisesta, vieläpä yllätyksellisistä esikuvista, joita ei heti muotoilijakonkarin mieleen tulisi. Tosin nyt voisi olla oikea aika siirtyä seuraavalle muotoiluabstraktiolle ja koettaa välttää muotoilun sudenkuopat.

11.12.2012 Juhani Risku, Högfors

  • rankka muotoilukouluttaja
  • aloittelijoille erittäin ankara muotoilukriitikko

P.S. Lukiessani yhä uudestaan artikkelin tekstin, käy mielessäni kaksi asiaa: onko tuo yllä oleva vitsi vai totta? Toinen ajatus, joka tulee mieleen: olenko ilkeä vai liian ankara? Pystyn vastaamaan kumpaankin melko selkeästi ja kantaani perustellen.

  1. Onko tuo yllä oleva vitsi vai totta? Tässä todellisuus on tarua ihmeellisempää. Se mikä tuntuu vitsiltä on valitettavan totta. Silloin kun muotoilun valtaa hölmöily, on se vaarallista muotoiluperustaiselle yhtiölle. Esimerkkinä vitsiäkin vakavammasta asiasta on päämuotoilijan maininta, että Nokian muotoiluorganisaatiossa on yli 40 eri kansallisuutta edustettuna. Muotoilukouluttajana kysyisin päämuotoilijalta normaalin ykköskurssin kysymyksen: mitä ihmettä Lumian muotoilussa on ollut tehtävää yli 40 muotoilijalle? Todellisuudessa henkilöitä tiimeissä on ainakin 400-500, eli mitä hem**ttiä ne siellä oikein tekevät? Jos jokin/joku on vitsi, niin onko se totta?
  2. Olenko ilkeä vai liian ankara? Kritiikki on huolenpitoa, kritiikissä ei ole hiventäkään ilkeilyä, pahaa tahtoa tai happamuutta. Kritiikin ihanne on puuseppämestarin arvioidessa puuseppäkisällin työtä. Mestari on kaikessa ankaruudessaan koulimassa kisällistä mestariaankin paremman puusepän. Jokainen taide- ja muotoilukoulutuksen saanut arkkitehti, kuvataiteilija ja muotoilija on käynyt läpi kymmeniä ellei satoja kritiikkitilaisuuksia huolta pitävässä ympäristössä. Kritiikin ideaalissa kritiikki tulee oikea-aikaisesti, pätevästi ja perustellusti, yhteisöllisesti ja dialogissa. Oikea-aikaisuuden ideaalina puolestaan on se, että kritiikki annetaan silloin kun sillä voidaan vaikuttaa parhaiten: oppilas- ja kisällivaiheessa. Näin siksi, että itsenäistyttyään muotoilija on omillaan ja vastuussa tekemisistään. Silloin tuki ja huolenpito eli kritiikki usein puuttuvat, joten huonoa muotoilua on vastassa kaksi pahinta osapuolta: hylkäävä asiakas ja irtisanova omistaja. Asiakkaat ja omistajat ovat olleet yllättävän pitkämielisiä Nokian rakenteellisille vitseille
  3. Mitä sitten olisi Nokian lumoava ja menestyksekäs muotoilu? Nykyaikainen tuotemuotoilu on systeemistä, eli kaikkien asiakkaan tuotteelta odottamien ulottuvuuksien visiointia, konseptointia, muotoilua ja toteuttamista. Nokian  tapauksessa Apple on toteuttanut tämän kaiken, eli ns. TAIC-SIMO -mallin mukaisen liiketoimintakokonaisuuden. Applen tuote on laitteiden, palveluiden, sisältöjen ja kokonaisratkaisujen tarjoaminen asiakkaalle ICT-pohjaiseen työhön ja median seuraamiseen. Apple on siis teknologia- ja Internet-painotteinen mediayhtiö. Tässä on Nokian uusi suunta, ryhtyä seuraavan sukupolven teknologia- ja Internet-painotteinen mediayhtiöksi. Nokian olisi siis ryhdyttävä täysin uudelle toimialalle uusin ideoin, ihmisin ja teknologioin. Tämä voi tuntua vaikealta ja jopa mahdottomalta nokialaisille ja ICT-alan ammattilaisille, mutta meitä on koko joukko henkilöitä, joille uusi ulottuvuus on normaalia ja täysin ymmärrettävää alan tulevaisuutta.

Liitän oheen jälkikirjoitukseksi Inarissa 16.6. 2012 kirjoittamani jälkiosan artikkelista  ”Nokian sisäinen ja ulkoinen turmatutkinta”. Siinä on perusteltu muotoilun kohtelua Nokia-kontekstissa.

Miksi muotoilu saa ankarimman kohtelun?

Olen käsitellyt muotoilua Nokian yhteydessä ankarasti, mutta en niin ankarasti kuin asiakkaat, jotka ovat hylänneet Nokian jättämällä ostamatta sen tuotteita, ja tekemällä vieläpä kaksinkertaisen hylkäämisen: asiakkaat ovat ostaneet Nokian kilpailijoiden tuotteita. Suhteeni muotoiluun on haudanvakavasta leikkisään riippuen tilanteesta: haudanvakavaa se on silloin, kun kyse on selvästä tietämättömyydestä ja ymmärtämättömyydestä johtuvasta tragediasta, etenkin kun tarjolla olisi ollut useita hyviä ja muutama loistava vaihtoehto. Leikkisä muotoilusuhde korostuu visioinnissa, konseptoinnissa, luonnostelussa ja muotoilun draamallisessa vaiheessa.

Koska olen saanut ns. Bauhaus-perinteeseen perustuvan muotoilijakoulutuksen, joka on monipuolinen, perusteellinen ja pitkäkestoinen, yhdeksän vuotta alan mestarien alaisuudessa suoritettuja opintoja, en voi sivuuttaa koulutuksen ja kouluttamattomuuden vaikutuksia muotoiluun. Opiskeltuani Taideteollisessa korkeakoulussa ja opetettuani yliopistotasolla ja AMK-tasolla muotoilua olen päässyt vertaamaan niin kouluja, opettajakollegoja ja opiskelijoita. Samaa ankaruutta on reilua soveltaa näihin tahoihin Nokian tavoin.

Muotoilujohtaminen on heikoimmin organisoitua jopa maailman parhaissa muotoiluyliopistoissa ja muotoiluperustaisissa yhtiöissä. Muotoiluyliopistojen heikolla johtajakoulutuksella on selkeä syy: koska introvertit ja sulkeutuneet muotoilijat haluavat vain näperrellä luonnostelun ja muovailun välimaastossa, ovat johtajakouluttajat ja muut muotoilun ulkoiset henkilöt vallanneet Design Management- ja Design Leadership -kouluttamisen. Jopa Applessa muotoilujohtaminen on ollut sattumaa. Steve Jobsin persoonallisuus on mitä ihanteellisin johtamaan oman yhtiön tuotesuunnittelua (laajemmin Product Creation) tilanteessa, jossa käytännön muotoilua vetää huippumuotoilija Jonathan Ive ja hänen tiiminsä. Applen muotoilujohtamisen sattumaa korostaa se, että he eivät ole löytäneet varsinaista visiojohtajaa Jobsin seuraajaksi, sillä Jonathan Ive haluaa pysyä käytännön muotoilijana.

Analyysini ja johtopäätökseni muotoilun merkityksestä Nokian tulevaisuudelle perustuvat kylmään insinöörilogiikkaan: pätevyys-, kyvykkyys- ja uskottavuusnäyttöihin, osakekurssin odotteen mukaiseen kehitykseen ja tuotteiden vastaanottoon asiakkaiden osalta. Nokian kannalta heikko muotoilujohtaja ei myöskään pysty puolustamaan yhtiön muotoilun tärkeintä ulottuvuutta, eli parhaan marginaalin muotoilutekijöiden, käyttöjärjestelmän, käyttöliittymän, mobiilipalveluiden ja -sisältöjen ja käyttäjäkokemuksen, säilymistä Nokiassa. Ne on jo luovutettu Microsoftille, eikä niitä saada heikoin hartioin takaisin.

Muotoilukoulutuksessa on liikaa muotoilun ulkoisia henkilöitä, eli muotoilun ulkoista kompetenssia ja intressiä. Näin on erityisesti Taideteollisessa korkeakoulussa ja Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan Teollisen muotoilun laitoksella. Muotoilun ulkoiseksi henkilöksi katson professorin ja yliopisto-opettajan, jolla on vanhentuneet muotoilijantaidot, liian pitkä ajallinen etäisyys käytännön muotoilijantyöstä ja kokonaan muotoilusta irti olevat tiedot, taidot, koulutus, kokemus ja sitoutuminen. Muotoilun ulkoisten henkilöiden myötä koko yliopistotasoinen muotoilijakoulutus on rapautunut, opiskelijat ovat laiskoja ja he turvautuvat työskentelyyn yksin eikä yhteisissä studioissa, ohjausta ei juurikaan anneta, opinto-ohjelmat ovat varsin kevyitä ja koko ala on tuudittautunut luuloon, että kaikki on hyvin. Muotoiluala ja muotoilun yliopistokoulutus on seuraava Nokiamme, täynnä itsetyytyväisiä keskinkertaisuuksia, joita hallinto tukee ja hallintoalamaiset eivät hölmöyksissään osaa valvoa.

Muotoiluala ei yksin kykene korjaamaan laskusuuntaista liitoaan ennen turmaa. Muotoilukoulutus ja -hallinto saadaan kuntoon ulkopuolisella analyysillä ja ulkopuolisin ohjein. Hymistelyyn taipuvaiset tahot ovat tietenkin toivotumpia arvioitsijoita itse muotoilualan kannalta, mutta tuhoisia alan kilpailukyvyn kannalta. Parhaan arvion Suomen muotoilun tilasta antaisivat esim. Applen ja Samsungin päämuotoilijat ja tiiminsä, mutta heidän kannaltaan Suomen muotoilu on kilpailijoiden puolella, eikä kukaan halua auttaa kilpailijoita ankarassa liiketoiminnassa.

Esimerkkinä vahvasta muotoilujohtajuudesta on Kone Oyj, jossa koko ylimmällä johdolla on yhteinen intressi muotoilun laaja-alaisesta osuudesta koko tuotesuunnittelussa ja Brand Managementissa. Fiskars Oyj:llä sen sijaan on puhtaasti ekonomien johtama yhtiö, jonka liiketoiminta kuitenkin on täysin muotoiluperustainen. Nyt kun Fiskarsilla menee hyvin, olisi vielä aikaa kutsua vahva muotoilujohtaja johtoryhmään ja muotoilun kustos-tyyppinen henkilö hallitukseen. Fiskarsin muotoilu-ulottuvuutta kannattaa vahvistaa juuri nyt, kun yhtiön liiketoiminta on kunnossa ja erityisesti siksi, että Fiskarsin mainio muotoiluetu on varsin helposti kopioitavissa kilpailijoiden vahvuudeksi.

Yhteenveto: Heikko muotoilujohtaja työskentelee kilpailijoiden eduksi. Heikon muotoilujohtajan määritelmään kuuluvat kouluttamattomuus, kokemattomuus, taidottomuus, ymmärryskyvyttömyys ja tiedostamattomuus väistyä tehtävästä, joka kaikin kriteerioin ei kuulu tälle. Vaarallisin heikko muotoilujohtaja on yllä olevan määritelmän mukainen henkilö, joka joko ryhtyy keinotekoisen vahvaksi ilman kompetenssia, tai on luonnostaan ja ymmärryskyvyttömyyttään vahvan oloinen ilman kompetenssia, tai mikä pahinta, teeskentelee vahvaa seurassa, jossa muotoilun merkityksestä ei ymmärretä mitään. Vahvimpia muotoilujohtajia puolestaan on autoteollisuuden parhaimmistossa, joilla myös on autotehtaan johdossa muotoilukokonaisuutta ymmärtävä hallitus ja muu johtoryhmä tukenaan.

Muotoilu on yksi vahvimmista muutoksentekijöistä ja kansallista kilpailukykyä voimistavista toimialoista, jota ei enää saa jättää heitteille. Nokia on paras indikaattori muotoilukokonaisuuden epäonnistumisesta koulutuksellisesti, sillä yhtiö oli ja on täynnä suomalaisista muotoilukouluista valmistuneita henkilöitä.  Muotoilukoulutuksella on eksponentiaalinen vaikutus tuotevisiointiin, -strategiointiin, -prototypointiin ja toteutukseen. Suomen muotoilukoulutus yliopistotasolla on saatavissa kuntoon jo kolmessa vuodessa, jos siinä tehdään perusteellinen remontti.  Ensimmäiset vahvat muotoilijat valmistuisivat vuonna 2015.

Muotoilun kritiikin idea on huolenpito. Ankaran bisneskritiikin ideana on edesauttaa taantuvaa liiketoimintaa jo sen sakkauksen aikana. Tämän artikkelin kaltaisen kollegiaalisen kritiikin arvo lasketaan miljardeissa, jos sen ideat toteutetaan vähintään 80-prosenttisesti. Ongelmana kritiikin ja korjaavan suunnittelun hyödyntämisessä on yleensä yhtiön johtajiston vastaanottokyky ja toimeenpanon taito. On hyvin todennäköistä, ettei muotoilun mahdollistavaa etua lopultakaan osata hyödyntää liiketoiminnassa. Tämä olisi tehty jo aikaisemmin tai viimeistään muotoiluvuonna 2012, jos kyvykkyyttä olisi muotoiluyhteisöstä löytynyt. Valitettavasti muotoilussa realismi tukee enemmän pessimistisyyttä kuin idealismi rohkeutta.

JRi

Mainokset
Kategoria(t): Bisneskritiikki, Brand Leadership, Johtamisen kritiikki, Kritiikin idea, Microsoft, Muotoilujohtajuus, Muotoilukoulutus, Muotoilukritiikki, Muotoilun kritiikki, Nokia, Nokia Criticism. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.