Talvivaarasta arktinen Cleantech -renesanssi

Cleantech on yleensä kokoelma erillisiä teknologioita, prosesseja ja palveluita, joilla on keskinäinen yhteys toisiinsa. Kun Cleantechin osaset kootaan systeemiseksi kokonaisuudeksi, saadaan toimiva ja liiketaloudellinen malli vientikelpoiseksi.

Cleantechin systeemisyys on helpointa ymmärtää kaupunkirakentamisen kautta. Kaupunkirakentamisessa puolestaan mennään kaupunkisuunnittelu edellä. Suunnittelua edeltää visiointi ja mahdollisten maailmojen konseptointi, eli konseptoidaan jonkin mallin mukaan useita toimivia vaihtoehtoja, ja aletaan viedä osaamista mm. Kiinaan, Venäjälle, Kanadaan ja USAhan.

Alla oleva Case Talvivaara osoittaa Cleantechin olevan prototypoitavissa Suomessa, minkä jälkeen modernia Garden Cityä voidaan viedä menestyksellisesti. Arctic Garden City on geneerinen malli, jota voidaan soveltaa eri kulttuureissa ja mittakaavoissa. Aiheen ympärille on vain koottava parhaat voimat ja pilottihankkeen esisuunnittelu rahoitettava Tekesin ja EU:n toimesta.

Case Talvivaara – Cleantech -renesanssin alku

Talvivaarassa on suomalaisen Cleantechin, arktisen teknologian, energiateollisuuden ja eettisen teollisuuden alku. Tälle on maailmalla suuri tarve ja ala kehittyy kasvavaksi miljardibisnekseksi nopeasti.

Jotta Talvivaara saataisiin jo kevääksi 2014 osaksi Cleantech-strategiaa, on Talvivaara ajettava alas nopeasti ja kaivos suljettava. Näin vapaudutaan osakkaille mahdollisesti maksettavista osingoista ja keinottelu osakkeilla estyy: ”Konkurssin jälkeen Solidiumin ei tarvitsi enää pumpata yhteiskunnan rahaa kannattamattomaan yritykseen (Jukka Oksaharju, Nordnet).  Osakkaiden kohdalla sijoittamisen riski toteutuu reilulla tavalla, ja he saivat osallistua Cleantechin rahoitukseen, sillä heidän rahoillaanhan Talvivaara saatiin alan edellyttämään katastrofaaliseen tilaan. Omistajat eivät ymmärtäneet valvoa omistusmassansa arvoa ja kehitystä.

Arktisuus, kaupunkirakentaminen, Cleantech ja Sotkamo

Mitä kaikkea Sotkamo ja Kainuu voisivat antaa maailmanlaajuiselle teollisuudelle, kaupunkirakentamiselle ja työllisyydelle? Mitä Sotkamo ja Talvivaara voisivat parhaimmillaan olla kaivoksen jälkeen? Sotkamon ja Kainuun tulevaisuus yhdistyvät Talvivaarassa seuraavasti:

  • Talvivaara on eettisen teollisuuden lähtölaukaus
  • Talvivaara on arktisen teknologian keskus keskellä ei-mitään, eli se on globaalisti uskottavin ja skaalautuva moderni teollistamishanke
  • Talvivaara on globaalin Cleantechin keskus, jossa raaka-aine säilytetään tuleville sukupolville ja kaivos puhdistetaan geologisella huippuosaamisella. Tämä yhdistää vastuulliset tutkijat, insinöörit ja yliopistot
  • Talvivaara on arktisen kaupunkirakentamisen malli laajelle uudelle kasvualalle, eli kaupunkirakentamiselle niin arktisille kuin mannermaisillekin alueille
  • Talvivaarasta ja Sotkamosta tulee maailmanlaajuisesti vierailluin keskus, johon matkailijat, toimittajat, päättäjät ja viranhaltijat tulevat katsomaan teollisuuden uusia organisointimalleja.

Millainen on uusi kaupunkirakentamisen malli? Kaupunkirakentaminen, globaalisti suurin ja voimakkaimmin kasvava toimiala, tarvitsee visioita, käytäntöjä ja malleja. Mallit kannattaa suunnitella ja testata ankarimmilla alueilla, eli arktisissa olosuhteissa ja potentiaalisilla laajentumisalueilla (eli Kanadassa, Siperiassa, tundralla ja Suomessa). Se mikä toimii arktisilla alueilla, voidaan skaalata dynaamisesti mihin tahansa olosuhteisiin. Kylmää kestävä rakenne toimii kääntäen kuumilla alueilla. Kylmiin olosuhteisiin perustettu rakennus skaalautuu edulliseksi lämpimissä olosuhteissa.

Ilmaston lämpeneminen, johtui se miljardien vuosien aurinkosykleistä tai ihmisen vaikutuksesta, aiheuttaa globaalia muuttoliikettä kuumilta alueilta viileisiin paikkoihin. Kun varaudumme muuttoon ennakolta rakentamalla kaupunkien malleja ja prototyyppejä, olemme hallitun muutoksen tiellä. Suomella on historiallista uskottavuutta arkkitehtuurissa, kaupunkirakentamisessa, arktisten olosuhteiden hallinnassa ja itsenäisessä hengissäselviämisessä  jo vuosisatoja, joten uuden kaupunkirakentamisen malli on vain askeleen päässä Sotkamosta.

Onko mikään edellisessä realistista? Kaikki edellisestä on normaalia innovaatiotyötä, ammattitaitoa ja johtajuutta niille, joille se on ennestään tuttua. Muille se on pelottavaa ja epäilyttävää. Ainut, mikä ratkaisee eron siinä, missä radikaali innovointi ja rakentaminen toteutuvat, on rohkeus ja kyky toimia nopeasti. Nyky-Suomi on tässä huono ja arka: olemme sotkussa, jonka ytimessä ovat ICT-alan romahdus, poliittinen sekasorto, taloudellinen lama ja näkymien puuttuminen.

Talvivaara-Arctic-Garden-City-Engineering-Ethical-Industry-Center-Juhani-Risku-Architecture-47-Ivalo-Design-planning

Kaavio Arktinen kaupunki, Arctic Garden City, Ledoux-Howard-Risku: Arctic Garden City  (1775, 1902, 1995, 2013). Kaupunkiutopisti Ebenezer Howard ja arkkitehdit Claude-Nicholas Ledoux ja Juhani Risku ovat yhdessä kehittäneet 238 vuoden aikana arktisen puutarhakaupunkimallin sovellettavaksi Talvivaaraan. Mallissa alkutuotanto, käsiteollisuus, teknologia, maatalous, matkailu, kauppa, koulutus ja tutkimus, sosiaalitoimi ja hallinto on verkostoitu ja optimoitu toimimaan yhdessä.

Cleantech ja arktinen teknologia tarvitsevat oman keskuksensa

Agenda: keskitetään suomalainen Cleantech -äly ja -osaaminen, arktinen teknologia, energiateollisuuden ja eettisen teollisuuden tutkimus ja kehitys Kainuuseen. Kun rahoitamme näiden alojen tutkimusta, kehitystä ja johtamista esim. yhdellä miljardilla eurolla, saamme Kainuussa ja Talvivaarassa alueet kuntoon, haitallisen liiketoiminnan lopetettua ja kehitettyä satojen miljardien liiketoiminta.

Maailmalla modernin Cleantech -osaamisen tarve on välitöntä, laajaa ja syvää. Talvivaarasta voidaan kehittää Global Cleantech Center Talvivaara GCC, jossa voidaan mallintaa ja kehittää kokeelliset ratkaisut niin kemiallisesti, fysikaalisesti kuin insinööritieteellisestikin. Talvivaarassa on myös ihanteellista arktisten teknologioiden simulaatio ja käytännön toteutus, jotka tehdään tulevassa Arctic Engineering Center Talvivaara  AEC. Näin arktisen teknologian kehittäminen voidaan viedä todellisiin arktisiin olosuhteisiin pois Etelä-Suomen vesisateista ja Pohjois-Suomen vaisusta ilmapiiristä (Oulu, Rovaniemi).

Arktisten teknologioiden keskiössä ovat myös energiantuotanto ja energiatalous. Talvivaaran keskuksessa kehitetyt ratkaisut ovat todellisissa olosuhteissa koeteltuja, joten ne toimivat koko arktisella alueella. Yhä laajentuva arktisten alueiden valloitus hyötyy tulevasta Talvivaaran AEC:ssa tehtävästä energiateknologioiden kehityksestä juuri niiden eettisyyden ja ekologisuuden vuoksi.

Maps-Talvivaara-Global-Cleantech-Arctic-Engineering-Ethical-Industry-Center-GCC-CEI-AEC-Kajaani-Risku

Kartta Global Cleantech Center Talvivaara GCC  ja sen ohessa Arctic Engineering Center Talvivaara  AEC:lla ja Center of Ethical Industry Talvivaara CEI:lla on keskeinen maantieteellinen asema globaalissa kehitystyössä, kun otetaan huomioon ongelmat, olosuhteeet, teknologiat ja simulaatiomahdollisuudet.

Talvivaarasta eettisen teollisuuden alku

Talvivaara edistää selkeästi myös eettistä teollisuutta ja sijoittamista, tosin käänteisesti. Talvivaarassa sovellettiin keskeneräistä prosessia ja omistajiksi harhautettiin yhtiöitä, pienosakkaita ja valtio rahoittamaan katastrofia. Prosessin toimivuudella uskottelu on eettisesti arvelluttavaa, ja omistajien sokeus ottaa selvää omistamansa yhtiön toiminnasta ja tilasta on eettisesti kestämätöntä. Talvivaarasta voidaan rahoitustutkimuksen alueella kehittää malli aktiiviselle investoimiselle, jossa omistaja haluaa suoraan vaikuttaa yhtiönsä toimintaa. Nokiassa omistajat suurimpia pankkeja, eläkelaitoksia ja osakkaita myöten edustivat ns. tyhmää rahaa, ja tuloksena Nokian arvokkain osa vietiin Microsoftille.

Uutta eettistä teollisuutta voidaan kehittää Talvivaaran kohdalla nopeassa konkurssissa ihanteellisella tavalla. Toisin kuin Nokiassa, Talvivaarassa kaikki johtajat irtisanotaan heti ja ”with fanfare” eli suuriäänisesti. Näin heidän kelvoton johtajuus ei leviä millekään alalle pilaamaan toimintoja Talvivaaran malliin. Eettistä tässä on se, että mikään toimiala ei kestä sarjatunareita, joten heidän matkansa katkaistaan heti alkuunsa. Eettisyyttä on myös jättää nikkelivaranto myöhempien sukupolvien käyttöön, eikä louhia ja jalostaa sitä kannattamattomilla marginaaleilla nikkelin nykysellä hintatasolla ja nykyisessä kilpailutilanteessa.

Talvivaaraan perustettava Center of Ethical Industry Talvivaara CEI on globaalisti uskottava eettisen teollisuuden keskus, koska se perustetaan Nokian kotimaahan ja Talvivaaran tuhoamaan luontoon muuttamaan maailmanlaajuisen teollisuuden suuntaa kohti uutta abstraktiota. Tämä uusi abstraktio käsittää tuottavan teollisen toiminnan visioinnin, organisoinnin ja johtamisen eettisin perustein.

CEI saa konsultoitavakseen mm. Kiinan, USA:n ja Euroopan teollisuuden, joissa on rakenteellisia eettisen toiminnan vastaisia käytäntöjä.

Kaikki voittavat nopealla toiminnalla

Talvivaaran kohdalla on tehtävä päätöksiä muutamassa viikossa. Kun päätökset perustetaan eettisen ja kestävän teollistamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen, voidaan Talvivaaraan sijoitettava 0,5 miljardia euroa jakaa Cleantechin ylösajoon ja Talvivaaran kaivoksen alasajoon nopeasti.

Cleantechin ylösajo ja Talvivaaran kaivoksen alasajo voidaan organisoida niin, että keväällä 2014 Talvivaarassa on toiminnassa keskus, jossa sekä Cleantech, arktisen teknologian että eettisen teollisuuden osastot ovat toiminnassa. Ne verkostoidaan nykyisiin yliopistoihin, joissa on käynnissä vastaavaa toimintaa.

Tätä radikaalia organisointia ja teollista abstraktiomuutosta tarvitaan Suomen nykytilassa. Talvivaarasta on kehitettävissä Cleantechin, arktisen teknologian ja eettisen teollistamisen globaali keskus, joka työllistää suoraan 3000-5000 ammattilaista ja välillisesti noin 12000 henkilöä. Näiden toimintojen globaalin konsultoinnin vuotuinen liikevaihto on 300-700 miljoonaa euroa.

Kun Talvivaarassa aloitetaan kaikkien radikaalien toimintojen, eli Cleantechin, arktisen teknologian, energiateollisuuden ja eettisen teollisuuden organisointi, ensin suomalaisena investointina, alkaa ulkomaisten investointien vyöry. Muutamassa vuodessa kaikkien arktisia teknologioita, energiaratkaisuja ja Cleantechiä kehittävien yhtiöiden on oltava paikalla. Asialla on kuitenkin kiire, sillä monet muutkin arktisen alueen maat kuten Kanada, Ruotsi, Norja ja Venäjä voivat ryhtyä vastaaviin toimiin. Suomelle voi tapahtua samanlainen tappio Ruotsille kuin miten kävi autoteollisuuden arktisessa testauksessa: Ruotsin Arjeplog otti ylivoimaisen aseman autotestauksessa, ja Suomelle jäi vain yksi kymmenys hoidettavakseen.

Hanke on kuitenkin organisoitavissa nopeasti, sillä At Risk Strategies -yhteenliittymällä on strategialuonnos valmiina. Strategiasta suunnitteluun on edettävissä niin, että hankesuunnitelma kustannusarvioineen on valmis maaliskuussa 2014. Talvivaaran alasajoon voidaan ryhtyä limitetysti jo huhtikuussa 2014, ja kesällä 2014 ensimmäiset investoivat partnerit saavat maa-alueet käyttöönsä.

Mitä muuta saamme Talvivaarasta ja Sotkamosta?

Talvivaara ei ole yksin Cleantechin, arktisen teknologian, energiateknologian ja eettisen teollistamisen globaali pelinavaaja. Talvivaaran ympärille voidaan rakentaa kestävää luontomatkailua, arktisten järjestelmien testausta, energiateknologisia pilottiratkaisuja ja kaupunkirakentamisen malliesimerkkejä. Kaupunkirakentaminen on yksi tulevaisuuden merkittävimmistä globaaleista liiketoiminnoista, jossa tarvitaan ekologisia suunnittelu- ja teknologiaratkaisuja, organisointitaitoja ja johtamiseen uusia malleja.

Sotkamo on Talvivaaran keskeinen osa myös muita suuria abstraktiomuutoksia, jotka ovat sekä kansallisesti että globaalisti edessä. Tällaisia suuria muutoksia globaalissa ja paikallisessa selviämisessä ovat mm. (Case Sotkamo):

  • paikallisuuden edistäminen
  • puoluepoliittisten intressien alasajo
  • kuntakeskusten kokonaisremontti (klaukkalasaation estäminen)
  • luonnon ja alkuperäisyyden säilytys
  • abstraktiomuutoksiin varautuminen ja sopeutuminen
  • 10/90-yhteiskunnan hallittu vastaanotto.

Sotkamo on maailmanlaajuisen muutoksen keskiössä, jos se ryhtyy muutoksen visionääriksi ja  johtajaksi. Sotkamossa uudistettavia (romutettevia) asioita ovat puoluepolitiikka, kaivosbisnes-sinisilmäisyys, yhden yhtiön valta-asema, kaavoitus ja kuntakeskuksen rakentaminen, alkuperäisluonnon tuhoaminen ja ummikkoisuus ymmärtää omia voimavaroja, joilla paikalliset vahvuudet saadaan esiin. Sotkamo on vaikeimman edessä: miten uskaltaa uudistua tilanteessa, jossa muut kunnat viivyttelevät ratkaisuissaan? Tämän edessä ovat kaikki kunnat Kehä III:lta pohjoiseen, jossa Sotkamo voi olla tiennäyttäjä.

8.11. 2013,  Juhani Risku, Inari

P.S. Miksi Talvivaara on mahdollista vain Case Sotkamon tapaisella konseptilla?

Luonnolla ei ole intressejä, kuten ei saasteillakaan. Liiketoiminnalla puolestaan on intressi, kuten sitä harjoittavilla henkilöilläkin. Kunnan hallinta ja johtaminen ovat mitä vahvimmin intressiensä puolesta epäsymmetristä, eli poliittinen jakauma syrjäyttää suuren osan väestöstä demokratian ulkopuolelle. Näin tapahtuu erityisesti polarisoituneen valtajakautuman tapauksissa.

Sotkamo, mahdollisen kuntaliitoksenkin tapauksessa, on poliittisesti erityisen polarisoitunut. Tämä on jyrkässä ristiriidassa luonnon, saasteiden ja ulkopuolisten investointien intressien kanssa. On siis todennäköistä, että niinkin hieno idea kuin Talvivaaran GCC, AEC ja CEI ovatkin, niiden toimijat ja investoijat eivät ole järin innostuneita tuomaan aktiviteetteja Kainuuseen. Miksi investoisin liiketoimintaan ja yleiseen hyvään, kun vastaanottavien kuntien poliittinen ilmapiiri on intresseiltään epäsymmetrinen?

Case Sotkamo, eli puoluepoliittisten intressien alasajo, kuntakeskusten kokonaisremontti, ja luonnon ja alkuperäisyyden säilytys, ovat uuden kehityssuunnan ja toimeliaisuuden koelaboratorio. Sen tuloksena saadaan kovasti kaivattua paikallisuuden edistämistä, uusia avauksia abstraktiomuutoksiin varautumiseen ja sopeutumiseen, ja menetelmiä tulevaisuuden 10/90-yhteiskunnan hallittuun vastaanottoon. Tällä on kuitenkin kova hinta, jos Kainuulle halutaan parempi  tulevaisuus. Hintana on luopuminen puoluepoliittisista intresseistä, jolla pitäisi olla ota tai jätä -ehto.

Sotkamo Hiukka Beach Hiidenportin kansallispuisto

Kuvat: Sotkamon Hiukka Beach ja Hiidenportti.

Onnistuessaan Case Sotkamon ota tai jätä -ehto tuo alueelle toimintaa, työtä ja globaalia menestystä. Onnistuessaan Case Sotkamo -mallia viedään kymmenillä ellei sadoilla miljoonilla euroilla kautta EU:n ja muun maailman uudistamaan alueellista yhteistyötä ilman hidastavaa ja haitallista poliittista intressiä. Epäonnistuessaan Case Sotkamo betonoi alueen muuttumisen syrjäseuduksi, jota ei ole enää kovin mukava auttaa.

Miksi Sotkamo? Siksi, että se on tyypillisempi autettava kunta kuin Kajaani. Kajaanin olettaisi kaupunkina osaavan kehittää toimintojaan muiden kaupunkien tavoin. Sotkamo puolestaan on hyvä keskiarvo suomalaisista kunnista ongelmineen, asukkaineen, ja monipuolisen ja arvokkaan luontonsa osilta. Sotkamolla on mahdollisuus suureen abstraktiomuutokseen Talvivaaran epäonnistumisesta Cleantechin ja arktisen kehityksen menestykseen. Sotkamo on myös uskottava kunta, jos ota tai jätä -ehdoissa onnistutaan.

JRi

.

Advertisements
Kategoria(t): Arctic, Arktinen, Cleantech, Muotoilujohtajuus, Sotkamo, Talvivaara, Wikimploi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.