Juhani Risku

Kritiikkiblogin kirjoittaja Juhani Risku on arkkitehti ja muotoilija, joka kehittää muotoilun, taiteen, arkkitehtuurin, teatterin, koulutuksen ja johtamisen teoriaa ja käytäntöä toisiinsa liittyen. Risku on myös toiminut Nokia Oyj:ssa käyttöliittymämuotoilijana, muotoilu- ja innovaatiojohtajana yhdeksän vuoden ajan vuosina 2001-2009. Sittemmin Risku kirjoitti kirjan Nokian uudesta tulevaisuudesta otsikolla “Uusi Nokia – käsikirjoitus” ja Nokian itsenäisyyden ehdoista. Risku on toiminut keynote-puhujana useassa eri teknologia- ja muotoiluseminarissa.
Juhani Risku on saanut koulutuksensa arkkitehtuuriin Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (nyk. TTY) vuosina 1997-1986. Diplomityönsä “Koulutuskeskus” hän teki Valiolle, Fazerille ja Nokialle, Turkuun, Ilomantsiin ja Enontekiölle. Diplomityön ohjaajana ja tarkastajana toimi professori Helmer Stenros.
Risku on toiminut kouluttautumisvaiheessa yhteistyössä tai toimistotehtävissä vain yhden arkkitehtivuosikurssin arkkitehtien kanssa. TKK:n vuoden 1957 vuosikurssin arkkitehdeista Alpo Halme, Rauno Vuorela, Saara Juola ja Vuokko Jouhikainen (os. Vesala) ja Matti K. Mäkinen ovat vaikuttaneet merkittävästi Riskun arkkitehtuuriajatteluun.

Juhani Riskun kirjoituksia arkkitehtuurista, muoto-opista ja kritiikistä:

• Arkkitehtuuri rakennussuojelun standardina, onko Senaatintori arkkitehtuuria? Artikkeli kirjassa Asiasta toiseen, Museovirasto 2011
Arkkitehtuurin kritiikki edellyttää arkkitehtuurin määrittelyä, 2002
Kauneus on todellisuuden syvin aistimus, Uusi Nainen 12/2002
Asunnon tilat ja tilasarjat, TEHO-lehti 3/2000
Muoto-artikkeli, arkkitehtiopiskelija  3-4/1983

Juhani Riskun arkkitehtonisia suunnitelmia ja toteutuksia:

• Ravintola, kahvila, Laukaa 1987, kuvassa ylh. oik.-vas.
• Kivikappeli, Pyhän Birgitan kappeli, Lohja Vivamo, Chapel, 1994-2015
Suomen käsityön museo ja Kansallispukukeskus, perusnäyttely, Jyväskylä 2001
Karkkila-Högforsin ruukkimuseo, Museoviraston restaurointi, Karkkila Högfors 2000
• Sauna, Högfors, Karjaanjoki, 2000, kuvassa alh. oik.
Talo Paletti, Längelmäki, kuvassa kesk. oik.
Meritori, paviljonki, idealuonnos, projekti, konsepti, Helsinki 1988
• Näyttely “Kaksi arkkitehtonista maailmaa“, Jorma Mukala ja Juhani Risku, Suomen rakennustaiteen museo 1988, yhteiset avajaiset Zaha Hadidin kanssa, kuvassa kesk. vas.
Juhani Risku opiskeli akustikoksi Alpo Halmeen toimistossa vuosina 1981-82. Tuona aikana työn alla oli merkittävä osa parasta suomalaista akustista tilaa, puhesaleja, musiikkisaleja ja studioita. Akustiseen suunnitteluun kuuluivat kohde kohteelta huoneakustiikka, rakenteiden akustiikka, ilmanvaihdon äänenvaimennus ja meluntorjunta.

Juhani Riskun akustikon töitä Alpo Halmeen toimistossa:

Kuusankoskitalo, Kuusaasali, Kuusankoski 1985
• Kouvola-talo, Simelius-sali,  Kouvola1982
• Oulun Musiikkikeskus, Madetojan sali, 1983
• Sibelius Akatemia, Helsinki 1983
Bagdadin konferenssipalatsi, kuvia, Bagdad Irak 1982
• Tripolin konferenssipalatsi
• YLE:n Pasilan studiot, Pasila Helsinki 1982
Pasilan taidelaitokset, hanke ( Taideteollinen korkeakoulu, Suomen teatterikoulu, Suomen elokuva-arkisto) 1981.
Riskun yhteys Reima Pietilään tuli vuonna 1980, kun yhteinen arkkitehtiopiskelijakilpailu Helsingin, Tampereen ja Oulun arkkitehtikoulujen “Sauna” Otaniemeen sai kolmelta aiemmin arvostetulta arkkitehtiprofessorilta ala-arvoiset arviot. Professorit kolmesta arkkitehtikoulusta eivät olleet perehtyneet kaikkiin 103 ehdotukseen, he antoivat mielitietyilleen hyviä arvioita ja nekin olivat lähinnä jargonia, jota oli kaiketi vaikeata tuottaa esi-ATK-aikana. Risku lähetti saman ehdotuksen Pietilälle ja hän vastasi muutamassa päivässä runsaalla palautteella.
Tästä innostuneena Risku yhdessä arkkitehtiopiskelija Seppo Markun kanssa valmisteli elokuvaa Pietilän arkkitehtuurista. Elokuvaaja Ywe Jalander lainasi otteita Markun ja Riskun elokuvasta fiktiivissen dokumantariinsa  Breaking Away from the Box (Vägar ut ur lådan). Dokkari tehtiin ja Risku jatkoi kirjeenvaihtoa Pietilän kanssa.
Juhani Risku on toiminut teatterin alalla skenografisen suunnittelun opettajana Tampereen yliopiston opetusteatteri Montussa, yliopiston draamastudiolla, Kari Salosaaren ja Reino Braggen rinnalla vuosina 1986-1993. Skenografiseen suunnitteluun kuului lavastuksen, puvustuksen, tarpeiston, valo- ja äänityön opetus. Samaan aikaan Risku lavasti ja ohjasi puvustuksen toteutusta näytelmissä:
• August Strindberg: Aavesonaatti, ohjaus Kari Salosaari, Tampereen yliopiston draamastudio 1993
• Bertolt Brecht: Kaupunkien viidakossa, ohjaus Kari Salosaari, Tampereen yliopiston draamastudio 1991
• Jean Racine: Britannicus, ohjaus Kari Salosaari, Tampereen yliopiston draamastudio 1989
• Harold Pinter: Syntymäpäiväjuhlat, ohjaus Kari Salosaari, Tampereen yliopiston draamastudio 1987.

Riskun muita skenografisia töitä:

• lavastus näytelmään Aimo Vuorinen, Votkaturistit, ohjaus Ritva Savela, Inari, Ivalo 2011
• elokuvaajana esityksessä Suomalaisia elokuvasävelmiä, musiikki Katri Kittilä, ohjaus Miia Kärnä, sekakuoro ja teatteriryhmä iVaLoiset, Ivalo 2011
• lavastus näytelmään Taavi Simonen, Kartalta kariseet, ohjaus Miia Kärnä, Ivalon näyttämö iVaLoiset 2010
• näyttelijänä näytelmässä Taavi Simonen: Paskaluottuman perintö, ohjaus Taavi Simonen, Ivalon näyttämö iVaLoiset 2010
• avustajana ja näyttelijänä elokuvassa Ritan tarina (ohjaus Pertti Gebhard) 200o
• lavastus näytelmään Gulliverin tuliyöt, Untamo Lepola, teatteri Kehä 3, 2000, Vantaa
• lavastus ja puvustus näytelmään Maria Jotuni: Kun on tunteet, sov. Lasse Lindeman, ohjaus Teija Hyvärinen, Kokkolan kaupunginteatteri 1996
• lavastus ja puvustus näytelmään Tankred Dorst: Mutka (Die Kurve), ohjaus Mika Leskinen, Kokkolan kaupunginteatteri 1996
• lavastus näytelmään Jusa Peltoniemi: “Peltoniemen Hintrekin surumarssi“, ohjaus Mika Myllyaho, Kokkolan kaupunginteatteri, 1996; Vuoden selviytyjä, vuoden 1996 teatteripalkinto; Tampereen teatterikesä 1996
• tapahtuman suunnittelu- ja valmisteluryhmän jäsen näytelmässä Kalevala, sovitus Karoly Kazimir ja Guyla Ortutay, ohjaus Matti Poskiparta, Karkkilan Työväen Näyttämö 1995, 1996
• lavastus ja avustajana näytelmässä Paavo Haavikko: Ratsumies, ohjaus Untamo Lepola, teatteriryhmä, Helsingin juhlaviikot, Kaapelitehdas 1992
• lavastus näytelmään Jouko Turkka: Lihaa ja rakkautta, ohjaus Untamo Lepola, Tampereen ylioppilasteatteri 1992
• lavastus musikaaliin Lasse Heikkilä: Simon Kyreneläinen, Tampere, Helsinki, Oulu 1990.
Juhani Risku on toiminut muotoilijana Pariisissa Atelier Risku Paris ARP-toimistossa, Arcia Oy:ssa, Nokian Oyj:ssa ja Divalo Oy:ssa. Riskun muotoilijatöitä ovat mm.:
Nokia Concepting and Design Process (NRB s. 41), nopeampi konseptointiprosessi käyttöliittymä-, mobiilipalvelu- ja sisältömuotoiluun, Symbian 2009
• Xseries matkapuhelinkonsepti, eksklusiivinen ja eksperimentaalinen sarja, ei hyväksytty tuotantoon, Nokia Oyj 2008-2009
• Mobile Arena, mobiilisisällön, -palveluiden ja -ratkaisujen strategia ja toteutusmalli, ei hyväksytty tuotantoon, Nokia Oyj 2002-2007
Nokia Innovation Center (NRB s. 40), kolme globaalia keskusta, ei hyväksytty tuotantoon, Nokia Oyj 2004-2009
• Nokia.com, Web Guidelines ja Intranet Guidelines, Nokia Oyj 2003-2004
• Muotoilutiimin jäsen NetAct™ -verkonhallintajärjestelmän käyttöliittymän muotoilu, OSS NetAct™, Planner, Traffica, Tetra, Optimizer, SQM, Nokia Networksin menestystuotteita, Nokia Oyj 2001-2003
• Puupilari-, paraboloidikatto- ja valurautaliitossarja, Helsingin asemakilpailu, 1998
Puurakentamisen hankkeet
• Puuhuonekalut, soittajan tuoli, höyläpenkki
• Puinen Craft-vene (Riva-tyyppinen), pituus 8,6 m, kaksoiskiila, 720 hv moottorit, 630 k€
• Julkisivusarja Pariisiin, Dimensio™ -3D CAD/CAM-systeemillä, Partek Oy, ARP Pariisi, Rue-Blanche, Rue-de-Cloys, Blv-de-Strasbourg, Blv-du-Montparnasse, Blv-Edgar-Quinet.
Juhani Riskun ammatillinen ura alkoi vuosina 1977-79 voimalaitoksella Vaasassa, Vaskiluodon Voimassa ja Etelä-Pohjanmaan Voimassa EPV:llä, turpiiniasentajana (Steam Turbine specialist, Steam Turbine Engineering). Työtehtäviin kuului revisiot eli turpiinin purkava, huoltava ja kokoava työ sekä Parsonsin että Siemensin turpiineilla. Risku toimi insinööri Kunzen (Siemens) ja insinööri F. R. Harrisin (Parsons) apulaisena turpiiniasentajana. Tämä mahdollistui sen vuoksi, että Risku puhui sekä englantia että saksaa, mikä helpotti kommunikointia vierailevien asentaja- ja insinööriryhmien ja suomalaisten välillä. Asentaja Eino Wenäläinen toimi mestarina Juhani Riskulle näiden työvuosien aikana, kuten myös asentaja Jussi Reini. Voimalaitostyön alkuvaiheessa nuoren asentajaoppilaan piti puhdistaa öljysäiliöitä hiekasta, joka lajittui säiliön pohjalle. Hiekka oli peräisin öljytankkereista, joissa osa lastista oli hiekkaa, koska öljykauppaa käydään painon mukaan. Hiekkaisesta öljystä saadaan parempi hinta. Säiliöön tuleva ja menevä putkisto puhdistettiin possulla (pig), eli putkiston läpi vedettiin mäntä, joka työnsi edellään epäpuhtauksia. Toinen erikoistehtävä aloittelijalle oli keittiön rasvanerottimen puhdistus. Tämä maailman pahahajuisin työ oli juuri uusille työntekijöille varattu.
Tyypillisiä turpiiniasentajan töitä olivat laakerien kaavaus, turpiiniakselien tasaus, turpiiniakselin nosto huoltoa varten, korkeapaineturpiinin suojakuoren hiushalkeamien paikallistaminen, merkkaus, avaus ja täyttöhitsaus. Turpiinin siipilapojen huoltotarkistus oli uskottu kokeneille asentajille ja valmistajan erikoisasiantuntijoille. Koneistaja-asentajat huolsivat myös generaattoria, erityisesti laakereita, staattorin suojakuorta ja kotelointia. Revisiotyön lopuksi ratkaistiin koko turpiiniremontin laatu: turpiiniakselin tasaus värinättömäksi kokonaisuudeksi. Tähän liittyi tietysti siipien tasapainotus, mutta erityisesti turpiiniakselin vaaitus laakerista laakeriin. Huoltotyön vastuulliselle johtajalle oli kunniakysymys, että markan kolikko pysyi pystyssä korkeapainepesän tarkistustason päällä, vieläpä 3600 rpm-ylikierroksilla. Siemensillä tämä onnistui aina ensimmäisellä kerralla, mutta Parsons joutui joka kerta uudelleenvaaitukseen. Erään kerran englantilaisryhmän insinöörin nahkainen lompakko liukui turkkipeltistä lattiaa pitkin pudoten turpiinihallin pohjalle, kun koneessa vasta nostettiin kierroksia. Tässä Siscahyan perusteellinen kuvaus turpiiniasentajan monipuolisesta työstä generaattorin kanssa.

Linkkejä Riskun tuotantoon:

Mainokset