Nokian suurin ongelma on Microsoft

5.9.2012, Nokian julkistukset New Yorkissa

Microsoft ei ole onnistunut missään Nokian kannalta

Microsoft on epäonnistunut kaikessa siinä, missä Apple ja Google ovat onnistuneet. Applella ja Googlella on tosistaan poikkeavat liiketoimintamallit, jotka molemmat ovat verrattomia Microsoftin tavoittelemaan. Microsoft koettaa rakentaa TAIC-SIMO -mallin mukaista kokonaisuutta, jossa yhdistetään teknologia, käyttö, intressi ja kanava tai käytännöllisemmin, näyttöruutu, Internet, media ja operaattoripalvelut. Nokia pyrki kaikkeen tähän itse vuonna 2004 alkaen Multimedia-yksikön PowerPoint-esityksillä. Vuonna 2002 Nokian sisällä oli Mobile Arena -malli, joka toteutti vuosia aikaisemmin Applen tappavan hyvää bisnesmallia. Mobile Arena lytättiin kaikilla johtamisen tasoilla.

Technology-Access-Interest-Channel– eli Screen-Internet-Media-Operator -mallin ytimessä on Apple. Se hallitsee suvereenisti koko systeemiä, eli Steve Jobsin sanoin: ”We make the whole widget!

Microsoftin kokonaispaletti, johon kuuluvat media, Internet, operattorisuhteet ja laitteet, on heikko. Bing-hakukone on marginaalissa, MSN-Hotmail-Outlook (tai-mikä-se-nyt-on-tänään) on epäselvä portaali, jollaisia tehtiin 2000-luvun alussa. Operaattorit eivät pidä Microsoftista, koska se on niiden kilpailija Skype-ilmaispuhelujärjestelmällä. Windows Phone ei ole tarpeeksi kiinnostava, sen markkinaosuus on erittäin pieni. Median jakelu meni Applelle jo Steve Jobsin järjestämänä, joten ikkuna sulkeutui siinäkin Microsoftilta.

Microsoftilla on samankaltainen ongelma kuin Nokialla: kummassakaan ei ole media-teknologia-kokonaisuutta ymmärtäviä johtajia ja molemmilla yhtiöillä on johtamisen alistuskulttuuri, josta ei voi syntyä mitään uutta ja mullistavaa, vaan vain inkrementaalisia, asteittaisia kehitysaskelia. Alistuskulttuurin selkeimpänä todisteena on Nokian muotoilun johtaminen, jossa koko muotoilualaa pilkataan ja kyykytetään arkiajattelun omaavilla johtajilla, jotka eivät edes kykene häpeämään asemaansa. Nokiassa on kymmeniä design-guruja, jotka tunnistavat media-teknologia-kokonaisuuden, mutta eivät pääse toteuttamaan edes kelvollisia palveluita ja tuotteita sen mukaisesti.

Microsoftilla on siis ongelma, joka koostuu seuraavista osista:

  • Microsoft pyrkii rakentamaan TAIC-SIMO -mallin mukaista liiketoimintaa tavoitellen Applen ja Googlen välimuotoista hybridi-mallia, mutta Microsoftilla kuitenkaan ole ainuttakaan henkilöä, joka tajuaa siitä mitään (lause on sen vuoksi lähes aggressiivissa, koska Microsoftilla on ollut 12 vuotta aikaa tehdä ihmeitä ja innovaatioita. Retoorisena vastakysymyksenä voisi sanoa, että ”no oliko niillä sitten guruja tekemään webbiä, palveluita ja softatuotteita?” Lauseessa on myös stevejobs-ankaruutta, jossa vastuulliset irtisanotaan)
  • Microsoftin TAIC-SIMO -mallia rakennetaan enemmän yrityspalvelupohjalle, jossa keskeisiä ovat Office-paketti, älypuhelimet, perustietokoneet ja laptopit, yrityskäyttöön tarkoitettu tabletti, yhtenäinen Windows-hybridikäyttöjärjestelmä ja yrityksen sosiaalinen media (Yammer)
  • Bing-hakukone on algoritminsa, tunnettuutensa ja suosionsa kannalta heikko, ettei sitä juuri kukaan halua käyttää. Eikä Bing tuo mitään etua verrattuna Googlen hakukoneseen
  • Microsoftilta puuttuu Bing-hakukonetta tukevat muut Internet-palvelut kuten kielikäännös, kartat, Earth, StreetView… ks. lista
  • Windows 8 -käyttöliittymä on monelta osin hieno, mutta sen ns. tiilet näyttävät ankeilta. Miksi tuoda Sovjet 2000 -käyttöliittymä vuonna 2012?
  • MSN-Hotmail-Outlook -Internet-palvelut ovat hyviä mutta niin tavallisia. Se ei enää riitä etenkin, kun kilpailevaa tarjontaa on valtavasti
  • Skype on suorastaan loistava, mutta se muodostaa sisäänrakennetun uhkan operaattoreille, koska Skype vie ilmaisuudellaan puhelubisneksen tuotot operaattoreilta
  • Microsoftilla ei ole median jakeluun uskottavuutta, luotettavuutta eikä omaa taitoa. Musiikki, applikaatiot ja pelit jaetaan jo hyvin toimivilla palveluilla joko Applen iTunesilla tai Internet-palveluilla. Tämä juna meni jo Microsoftin ohi, kuten kauan sitten Nokiankin ohi.

Microsoftilla on myös muutamia liiketoiminnallisia esteitä hoitaa asiat kuntoon:

  • Microsoftin perusliiketoiminta toimii hyvin, marginaalista mobiilibisnestä ei ole pakko laittaa kuntoon (ks. Asymcon kaavio v. 2011 Microsoftin liiketoimintayksiköiden liikevaihdosta)
  • Microsoftin sisäinen yrityskulttuuri on vielä enemmän insinöörivetoista, kuin Nokian. Microsoftissa on yhtä mahdotonta edistää innovaatioita ja luovuutta yleensä, koska sensorit kaikilla johtamistasoilla estävät kaiken
  • Microsoft joutuu panostamaan suurimman osan tuotekehityksestään Windowsin titeokoneversioihin, Office-pakettiin, pilvipalveluihin ja yrityspalveluihin. Jos jostain on tingittävä, on se marginaalinen mobiilisofta
  • Microsoftin ja Nokian suhteita saattaa sittenkin ohjata vuosi 1998, jolloin Jorma Ollila loukkasi Bill Gatesiä, kun Gates tarjosi Windows CE:tä Nokialle puhelinten käyttöliittymäksi. Tällöin Ollila sanoi (Riskun mukaelma): ”Nokia ei tule koskaan antamaan Microsoftille sitä herruutta mobiilikäyttöliittymissä mikä teillä on tietokoneissa.” Näin Nokian alamäki johtuisi enemmänkin klassisen tragedian kaavasta, ei insinööreistä ja teknologioista. Lue Wired, Forbes, Taloussanomat, New Straits Times, WSJ, University of Michigan. laajaa taustoistusta Duke-Edu, Elisa Batista. Henkilö, joka tuntee Nokian ja Microsoftin historian hyvin aina Epocista Windows CE:n kautta Symbianiin on Juha Christensen (Linkedin, blogi, Symbian, Garden leave).

Nokian asema Microsoftin liiketoiminnassa on onneton

Nokia ei ole itsenäinen suvereeni yhtiö, joka itse päättäisi liiketoimintansa perusteista. Merkittävin osa mobiiliteknologian tuotoista tulee, kuten Applella, laitemyynnistä, mutta erityisesti musiikin ja muun mediasisällön myynnistä, ohjelmistoista, peleistä ja datan pilvipalveluista. Nämä voidaan taata valmistamalla itse käyttöjärjestelmä, käyttöliittymä, ohjelmistokauppa, sisällönjakelujärjestelmä, pilvipalvelut ja ohjelmistojen kehitysympäristö ja sen tuki. Nyky-Nokian tapauksessa nämä tekee Microsoft, ja kaiken lisäksi huonosti: Bing sakkaa, Hotmail on Outlook on ankea, musiikki ja journalismi jaetaan Microsoftista piittaamatta Applen ja Googlen toimesta. Jos Microsoftin kannattaa panostaa joihonkin uusiin tuottopotentiaaleihin, ovat ne 1) Yammer ja ”bisnes-facebook”, 2) Skype ja operaattoreiden rauhoittelu, 3) Bing ja tappavan hyvä algoritmi, ja 4) uudet kumppanit TAIC-SIMO -malliin, 5) uudet Windows Phone 8 -nousukkaat. Nokia on jo niskalaukausasennossa, joten se ei saa Microsoftilta enää kuin minimaalisen tuen.

Microsoft ecosystem: Nokia-Yahoo-Skype-Bing-Xbox-Office, spermatozoon + zygote structure. Juhani Risku Ivalo architect architecture  Microsoft ecosystem: Nokia-Yahoo-Skype-Bing-Xbox-Office, spermatozoon + zygote structure + red line. Juhani Risku Ivalo architect architecture   Microsoft ecosystem: Nokia-Yahoo-Skype-Bing-Xbox-Office, spermatozoon + zygote structure + red line + fade. Juhani Risku Ivalo architect architecture

Kolme kaaviota “Nokia Microsoftin syleilyssä. Kaaviot ennen Yammeria osoittavat Nokian, Navteqin, Skypen ja Yahoon aseman ja liikkumavaran Microsoftin valvonnassa Microsoftin konsortiosta puuttuvat TAIC-SIMO -mallin media- ja operaattoriulottuvuudet. Operaattorit tulevat karttamaan Microsoftia ja Nokiaa sen vuoksi, että Skype tarjoaa ilmaiset puhelut ja datasiirron, joista operaattorit elävät. Microsoftin on vahvistettava asemaansa ekosysteemeissä, joista jäljelle on jäänyt vain yhtiöiden toimistotoiminnot.

Yllä olevat kaaviot ovat alkuvuodelta 2012. Microsoftin kannalta tilanne kehittyy kohti yritys- ja toimistoympäristön haltuunottoa, josta loogisena seurauksena oli Yammerin, firma-Facebookin, ostaminen. Nokia on saamassa kuluttajatuotteista poikkeavan painopisteen, eli Microsoftin toimisto- ja yritysstrategian tukemistehtävän. Microsoftin kannalta olisi järkevää, että Nokia ja Lenovo valmistaisivat yrityspainotteiset kännykät kaikkine ominaisuuksineen, ja HTC, Samsung, Huawei ja Acer tekisivät kuluttajatuotteet. Tällä hetkellä Windows Phone 8 on aivan liian ”yleispätevä” eli ”kaikille kaikkea” tai ”ei kenellekään juuri mitään”, mikä heikentää Microsoftin omaa strategiaa. Microsoftin kannattaa jaotella kylmästi alihankkijansa kahteen kategoriaan: laadukkaiden yrityskännyköiden ja keskinkertaisten kuluttajatuotteiden sarjaan. Microsoftin saavuttaessa 15 %:n markkinaosuuden käyttöjärjestelmissä, yrityskännykät saavat siitä noin puolet, joka jakautuu kahden valmistajan (Nokia/Lenovo) kesken, saa Nokia koko älypuhelinmarkkinoista 3-4 %:n osuuden, jossa kateprosentti on myös 3-4 %. Tällöin Nokia on alle 10000 henkilön yhtiö, jonka liikevaihto on 4 mrd €, ja vuosi on 2014. Kateprosentilla ei niinkään ole väliä, koska Nokialla on uusi tehtävä: pitää yhtenä valmistajana ankkuria Microsoftin yrityspalvelutarjonnassa, jossa suurin kate tulee Office-paketista, pilvipalveluista, toimistojen mobiilisoftasta, ja geneerisistä eli yhdentekevistä ja aina korvattavissa olevista laitteista. Tällöin olisi outoa, että Nokia sijaitsisi jollain tavalla Suomessa. Sen oikea paikka on muutama kerros Microsoftin Seattlen toimipisteessä.

Kaavio “Nokia Microsoftin syleilyssä, Yammer betonoi MS-Office-Nokia -yhteyden. Kaaviot osoittavat Nokian, Navteqin, Skypen, Yammer, Nookin ja Yahoon aseman ja liikkumavaran Microsoftin valvonnassa. Microsoftin konsortiosta puuttuvat TAIC-SIMO -mallin media- ja operaattoriulottuvuudet. Operaattorit tulevat karttamaan Microsoftia ja Nokiaa sen vuoksi, että Skype tarjoaa ilmaiset puhelut ja datasiirron, joista operaattorit elävät. Nokian, Yammerin, Office-paketin ja MS-Serverin yhdistämisellä Microsoft pyrkii TAIC-SIMO –ekosysteemiin yritysten ja hallinnon kautta, ei niinkään kuluttajien kautta. Microsoftin suurin ongelma tulee olemaan TAIC-SIMO –johtajien globaali puute. Heitä ei todennäköisesti tule riittämään Microsoftille, HP:lle, Sonylle ja jopa Applelle. Vielä 16.6.2012 seitsemän potentiaalisia johtajaa oli vapaana, mutta loppuvuodesta enää neljä. Heistä vain Sony ja Apple ovat houkuttelevia vaihtoehtoja.

Nokialla on Microsoftiin sidottu tulevaisuus, eikä Microsoft osaa toimia muuttuneen liiketoiminnan mukaisesti. Kummasta Microsoft pitää huolen, kun mobiilivalloitus pettää, itsestään vai Nokiasta? Nokialla jokaisen päivän pitäisi olla Microsoftista irrottautumisen päivä.

Nokialla on vaatimaton tarjonta kokonaisbisneksessä

Nokialla on ns. Screen business -toimialalla kertakaikkiaan onneton asema. Siinä missä Apple ja Samsung ovat tuotteineen viidellä eri näyttöruutujärjestelmällä markkinoilla, on Nokia vain yhdellä ruudulla, sillä pienimmällä eli puhelimen ruudulla. Juuri ruutujen kautta nykymedia jaetaan yhtenäisellä tavalla. Yhden ruudun taktiikka on kuolemaksi nykyisessä kilpailutilanteessa, jossa muut valmistavat kaikkia.

Juhani Risku: Screen business model, trends, winners and losers: Samsung-LG-Sony-Apple-Huawei-Nokia-Fujitsu-Panasonic-Outsiders. Juhani Risku Ivalo architect

Kaavio mediaruutujen trendit, voittajat ja häviäjät. Apple ja Google (mm. samsungin kautta) hallitsevat median välitystä asiakkaan silmien edessä. Ks. tarkemmin Screen business.

Menestyville yhtiöille Screen eli medianäyttöruutu ei ole keskeisin osa kokonaisuutta. Applella on näytöissä strategiana ”yksi ruutu per kategoria” eli yksi puhelin, yksi tabletti, muutama laptop ja pöytäkone, pian yksi TV. Apple ei siis täytä maailmaa kymmenillä yhtäaikaisilla malleilla, joiden elinkaari on 16-24 viikkoa (siis viikkoa!).

Google puolestaan ei itse edes koske koko näyttöruutubisnekseen. Se valmistuttaa huonokatteiset laitteet muilla, mm. Samsungilla, HTC:llä, Lenovolla ja Huaweilla.

Microsoftin tavoitteena on myös pysyä erossa ruutujen valmistamisesta. Se on saanut Nokian sidottua alisteiseen asemaan, jossa Nokia saa sopimusvalmistajan tavoin tyytyä liiketoiminnassaan 3-5 % katteeseen, kun koko ketjun hoitavan Applen kate on 25-35 %. Apple ottaa myös koko älypuhelinalan voitoista 60-70 %.

Nokian kohtalona on kelvoton Microsoft

Nokia on riippuvainen Microsoftista. Microsoft on yhtäaikaa sekä huono palvelu-, sisältö- ja ohjelmistotalo, ja epäluotettava kumppani. Yhtiö jopa uhkailee tehdä omat laitteet, koska sopimusvalmistajat eivät kykene siihen. Nokian kannalta tilanne on huono, koska sen sopimus Microsoftin sopimusvalmistajan kestää aina vuoteen 2016, jolloin sopimusvalmistajia on liian paljon markkinoiden kyllästymiseksi. Nokialla ei ole silloin enää erityistä teknologista etumatkaa, kyvykkäitä johtajia, kyvykkäitä johdettavia, riittävästi pääomia omaan tuotekehitykseen, eikä enää mahdollisuutta itsenäistymiseen (jota yritettiin Nokia Resque Booklet -kirjasessa).

Nokiaa ei Microsoftin isännyydessä myöskään auta epäpätevien johtajien hääriminen. Jos Microsoft pettää yleensä (Asymcon alkup. artikkeli), ja nyt erikseen Nokiaa, niin Nokia myös huijaa asiakkaitaan. Nyt julkisuuteen paljastuneet väärennökset ovat Nokian muotoilujohtajan vastuualueella, koska uuden laitteen ominaisuudet ja yhtiön brändi ovat laitteen kokonaismuotoilullisia ulottuvuuksia. Lumia 920:n mainosvideo on pettänyt ostavat asiakkaat, kuvanvakaaja on aiheuttanut Lumiagaten, Lumia-valokuvien aitoutta on epäilty. Nokian selittelyt puolestaan kuulostavat siltä, mitä syrjähyppyä epäilevä puoliso joutuu kuuntelemaan epäillyn suusta ja toisesta suusta.

Nokian muotoilujohtamisen kenties alhaisin tapaus on koko Lumia-malliston osoittautuminen Apple-kopioksi. Iltasanomien ja Gizmodon artikkeleissa on selkeästi osoitettu, miten Nokian Lumiaan on kopioitu suoraan Applen iPod Nanon ulkoiset muodot teollisen muotoilun osilta. Lumia näyttää täsmälleen samalta, kuin uusi iPod Nano, joka puolestaan on aikaisemman iPodin evoluliivinen jatke.

Linjaorganisaatiossa voidaan aina löytää vastuullinen henkilö. Koska muotoilujohtaja on vastuullinen tuotteesta, ja siihen liittyy aivan liikaa huijausta, asiakkaiden luottamuksen pettämistä ja Nokian brändin maksimaalista tuhoamista, on hyvin oletettavaa, että ainakin muotoilualan vähäisintäkään pätevyyttä omaava muotoilujohtaja joutuu lähtemään, nyt muotoiluvuonna. Toinenkin muotoilun ulkoinen, opistotasoinen merkantti, Kevin Shields, on mestaroimassa Nokian muotoilua. Hän ohittaa muotoilujohtajan päätöksissään ja syyttää insinöörejä ja muotoilijoita pyrkimyksestä saastuttaa Lumia 920 muistikorttipaikalla. Shields pystyy tuhoamaan muotoilukulttuuria muutenkin, silkkaa ymmärtämättömyyttään (ks. video Nokia World 2011 -messuilla). Nokian muotoilussa kaikki ei ole nyt kunnossa.

Ketkä hävisivät Kevin Shieldsin muotoilulausunnoissa? Ne ostavat asiakkaat hävisivät, jotka haluavat tallentaa ja siirtää muistikortin kanssa Lumialla otettuja suuria videotiedostoja ja tehdä varmuuskopioita. Muotoilujohtaja hävisi, koska hänen yli käveltiin. Muotoilijat ja insinöörit hävisivät, kun kouluttamaton muotoilujohtaja ja opistotason merkantti estivät hyvän käytettävyyden, muistikorttistandardin ja tiedonsiirron turvallisuuden tarjoamista asiakkaille. Samalla he taisivat yhdessä saastuttaa Nokian sisäistä muotoilukulttuuria.

Suomen muotoilukoulutus hävisi, koska se voi vain hölmönä katsella Shieldsin käveltyä Suomen merkittävimmän muotoiluperustaisen yhtiön muotoilujohtajan yli, joka hänkin on muotoilun ulkoinen henkilö. Miten voidaankaan selittää nuorille muotoiluopiskelijoille, että muotoilujohtajuus ei vaadi muotoilualan huippukoulutusta, omakohtaista muotoilijantyötä ja huippujohtajuutta? Kännykän kulmanpyöristys ja näyttöikonin pikselinviilaus sen sijaan edellyttävät muotoilumaisterin koulutusta, mutta miljardibisneksen muotoilujohtaja voi olla eräänlainen Rantanplanin kaltainen ihmisluomus (ks. linkistä keskivaiheilla kohdassa ”Spaniels as CEOs and Rantanplans as Design chiefs”).

Designpääkaupunkivuoden vastuuhenkilöt hävisivät, koska ottivat suunnattoman riskin Kallasvuon puheenjohtajanimityksessä. Jos puheenjohtajan valintaan vaaditaan muotoiluvuoden pettymysten jälkeen selityksiä, voivat ne olla surkuhupaisiakin.

Yksikään yhtiö, joka on kuolemankierteessä, ei kestä muotoilujohtajuuden hölmöilyä. Jos irtisanomisia ei tapahdu, Nokian muotoilija-ammattilaiset häpäistään, ja samalla on syytä unohtaa muotoilu Suomessa ja Nokia luotettavana tuotevalmistajana.

5.9. 2012,  Juhani Risku, Högfors

P.S. Muotoilu on aina kulttuurinen asia, joka liittyy yhtäaikaa sekä yritykseen että yhteiskunnassa vallitsevaan sivistystasoon. Kun Olli-Pekka Kallasvuo OPK  nimetettiin Helsingin designpääkaupunkivuotta tukevan valtuuskunnan puheenjohtajaksi, ottivat Designpääkaupunkivuoden vastuuhenkilöt valtavan riskin. Tämä on erikoista myös sen vuoksi, että juuri Kallasvuon aikana Nokia menetti kaiken mikä on design-perustaista Nokian liiketoiminnassa. Muotoiluvuoden saldo tulee olemaan ristiriitainen: vastuuhenkilöt valitsevat kysenalaisen keulakuvan ja muotoiluvuosi on saanut julkisuutta tuhansin artikkelein. Tässä muotoilun saldo on jotakuinkin +/– nolla. Riski piilee siinä, että pian voidaan saada tuhansia artikkeleita siitä, että muotoiluvuoden vastuuhenkilöt tekevät vääriä valintoja tavakseen.

Helsingin Designpääkaupunkivuoden vastuulliset henkilöt, Kansainvälinen designsäätiön hallitus ja World Design Capital Helsinki 2012 valtuuskunta voisivat selittää, miten kouluttamattomuus ja muotoilukatastrofi ovat meriittejä Suomen muotoilun näkyvimmille julkisille luottamustoimille ja työhön? Onko viesti muotoilun yliopistotasoisille oppilaitoksille se, että koulutus ei lopultakaan kannata eikä arkiajattelua parempaa ymmärrystä muotoilualan johtamisessa tarvita?

Epäpätevyys on kansansairaus. Kun Designpääkaupunkivuoden puheenjohtaja ja Nokian muotoilujohtaja ovat epäpäteviä kaikilla mittareilla arvioituna, on se kuitenkin ykstyisessä liiketoiminnassa erittäin hyväksyttävää: firma saa tehdä mitä se haluaa, jos omistajat sen hyväksyvät tai eivät ymmärrä asiasta mitään. Toisin pitäisi olla julkisella puolella, jolla mm. monet ministerit ovat erittäin epäpäteviä. Filosofit voisivat käydä keskustelua siitä, miksi joillekin on oikeutetumpaa huijata ihmisiä. Huijaako epäpätevän ministerin kohdalla kansaa itse henkilö vai hallituspuolue? Hyötyykö kansa epäpätevästä ministeristä, vai hyötyvätkö puolue ja ministeri? Jos epäpätevää ministeriä pitää puolustaa, niin onko epäpätevyys tunnustettu? Mikä on epäpätevän ministerin aiheuttama kustannus esim. pitkittyneessä käsittelyssä, päätösten mahalaskussa, virkamiesten turhautumisessa, sisäisen ja ulkoisen puoluevihan kasvussa…

Muotoilun puolustaminen on tehty Suomessa, Nokiassa ja Designpääkaupunkivuoden aikana vaikeaksi. Mikään perustelu ja järkisyy ei kelpaa.

JR

P.P.S. Nokian vahingoksi Twitter, Facebook ja webin toimitukselliset artikkelit dokumentoivat negatiiviset asiat. Silloin kannattaa estää negatiivisten asioiden tuottajien toimet. Se on yhteiskuntavastuullista toimintaa, hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja erityisen hyvää Brand Managementia.

JRi

P.P.P.S. Tämä artikkeli vaikuttaa ankaralta, mutta kirjoittaja (Risku) kokee olleensa ns. emeritus-kannustaja Nokialle jo ollessaan Nokiassa (Mobile Arena, Xseries concept, Innovation & Design professional, Exit story 2009 for OPK) ja Nokiasta erottamisensa jälkeen (kirja ”Uusi Nokia”, Nokia Resque Booklet, kritiikkiblogin Nokia-tekstit). Oleellista kirjoittajan teksteissä on se, että analyysiä enemmän on julkaistu ratkaisuja, malleja, ideoita ja johtamismalleja Nokian paremmaksi tulevaisuudeksi.

JRis

Mainokset
Kategoria(t): Bisneskritiikki, Johtamisen kritiikki, Kritiikin idea, Microsoft, Muotoilujohtajuus, Muotoilukoulutus, Muotoilun kritiikki, Nokia, Nokia Criticism, Wikimploi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.